Hyvää pääsiäistä!

Hei vaan hei pitkästä aikaa täältä meiltä. Nyt alkaa näyttää siltä, että pienempikin pikkumies alkaa nukkua yönsä (koputan puuta), ja vaikka työelämä vie aikaa ja energiaa, ehkäpä blogiinkin sitä riittäisi? En lupaa kyllä mitään, tulinpahan kertomaan, että täällä ollaan ja pikkuhiljaa naputellaan hommia eteenpäin!

Tulevan kesän tavoitteita ovat saunan valmistuminen (ei puutu enää kuin kiuas, kaide ja valaisin) ja pihalla kukkaniityn perustaminen ja edes muutaman pensasryhmän ja hedelmäpuun istutus. Ja varmaan pitäisi ulkomaalaukset vihdoin saattaa ihan loppuun asti... Isäntä suunnittelee kovasti autokatosta, jopa yksi tarjouspyyntö on sisässä. Haaveilen viherkattoa autokatokseen, mutta sen aika ei ole ehkä vielä.

Kamera on sama vanha, joka siis ei suinkaan vanhetessaan parane. Odotellaan siis senkin kanssa runsaampaa valaistusta. Jospa jossain kohtaa ehtisi esitellä, mitä kaikkea onkaan sitten yläkerran valmistumisen tapahtunut.

Hyvää juhannusta!

Oikein hyvää juhannusta teille kaikille! En vieläkään ehdi mitään, mutta sen verran piti pistäytyä kertomaan, että hengissä ollaan ja hommissakin on edistytty. Yläkertaan muutettiin neljä (4) päivää edellisen postauksen jälkeen, kerrankin jotain aikataulusta edellä! Uusia vanhoja huonekaluja on hankittu, kuisti on listoja vaille valmis ja vaatehuoneessakin jo joitain hyllyjä. Niistä lisää sitten joskus, kun vauva malttaa konttaamiselta ja seisomiselta nukkuakin.

Juhannuskoivut 2015

Kuistin säilytyspenkit by Isäntä ja esikoinen

Maailman kaunein valaisin ja jännän äärellä olemista

Tämä teksti julkaistaan, jos vauva malttaa nukkua (ei malttanut, uusi yritys seuraavana päivänä). Nyt olisi ehkä ollut jotain asiaakin, mutta ei vaan tahdo olla aikaa päivittää! Asiaa ei auta hidas nettiyhteys, jonka varassa kuvien (pienienkin) lataamisessa kestää ja kestää...

Meille on saapunut keittiöön maailman kaunein valaisin. Tulen siitä iloiseksi joka päivä. Etsin tätä kokonaisen vuoden, ja vihdoin taivuin ostamaan Etsyn kautta tanskalaisesta vintage-kaupasta (ei ollut todellakaan mikään halpa kirppislöytö). Saa tässä talossa olla vähän hintavampaa designiakin, kunhan se on näin kaunista.

Kuva ei todellakaan tee oikeutta tälle kaunottarelle. Kyseessä on Kaj Franckin suunnittelema, vuonna 1974 Fog & Morupin valmistama Kalas-emalivalaisin. Kuviona tietysti Esteri Tomulan Raija Uosikkisen (hei vaan imetysaivot) Primavera. Tätä on valmistettu keltaisen lisäksi ruskeana, vihreänä ja punaisena sekä valkoisena Ritari-kuviolla, ja myös pienemmässä koossa. Nyt täytyisi vähän hillitä intoa ostaa saman kuosin kahvipannut ja kattilat...

Isäntä jäi juuri kahden viikon talvilomalle (lue: raksalomalle), ja ensi töikseen vei rappuset yläkertaan.

Tee-se-itse-raksalla on aiheeseen sopivat telineet. Viimeiset kipsilevyt seinään menevät tuossa. Puusepän tekemien sisäportaiden pitäisi tulla ensi viikolla, sitä ennen seinän on oltava valmis.

Pieniä puuhia

Vaihteeksi vähän kuvia touhuista. Ruukutin tällä viikolla vihdoin muuton yhteydessä pistokkaiksi teurastetut huonekasvit.

Tänään sain myös edes jotain tolkkua tuohon "varastotavaraan", eli kaikkeen siihen, jonka oikea paikka on yläkerrassa... Suurin osa tavarasta oli varastoituna työhuoneeseen alla näkyvällä tavalla. Osa oli vessassa, osa rappusten alapäässä.

Järjestelyjen jälkeen työhuoneessa näytti jo jotenkin järjelliseltä. Nuo Lundiat ovat lahja ystäviltä. Mikä voisi olla parempi lahja uuteen kotiin kuin iso kasa (käytettyä) Lundiaa? Nuo elementit ovat niin käteviä, hyllyn saa kasaan yksi ihminen ilman työkaluja tai muita vipstaakeja.

Lapsi nukkuu myös työhuoneessa, saa olla omassa rauhassaan. Vihreä ja vaaleanpunakuvioinen peitto ovat niitä Ekensin sammakkotäkkejä, joista joskus muinoin iloitsin.

Vessa alkaa olla jo pönttöä ja paria listaa vaille valmis.

Paitsi mattoja on vielä läjä varastossa. Nämä puulattiat lattialämmityksellä ovat sen verran mukavia jalan alla, että eipä ole kiirettä saada mattoja lattiaan. Pestä nuo pitäisi joka tapauksessa ensin.

Kodinhoitohuoneeseen saatiin jo yksi kolmesta retrovalaisimesta.

Isäntä aloitteli saunan kiviseinän kalkkimaalaushommaa. Alla lähtotilanne, kahiseinä on tasoitettu märkätilatasoitteella. Kalkkimaalina käytimme valmista Maatilan kalkkimaalia.

Alla seinä ensimmäisen kerroksen jälkeen märkänä.

Ja tuossa alla jo vähän kuivahtaneena. Ainakin toinen kerros tulee vielä. Maali levitettiin seinälle kalkkihakkurilla. Muuten oli kuulemma suhteellisen helppoa hommaa, mutta maalia sai aika kauan sekoitella, että pohjalle painunut aines tuli mukaan.

Kaneja ei vieläkään kiinnosta liikuskella häkin ulkopuolella. Hitaasti lämpiäviä otuksia.

Vuosi vaihtui, mutta talvi ei tullut

Hyvää uutta vuotta vaan. Lumi se yhä odotuttaa itseään, kurakelit jatkuvat. Tässä muutama kuva pihamaasta nyt:

Ulko-ovelta tielle päin näyttää tältä. Autokatos tulee sitten joskus tuohon roskapönttöä vastapäätä. Ja roskiksellekin rakennettaneen joku katos.

Tuosta tontin keskivaiheilta pitäisi nyt talven (heh) aikana kaataa vielä yhdeksän mäntyä. Sitten keväällä levitellään siihen pari pintamaakasaa, vähän lantalanpohjaa ja kalkkia. Vähän olen jo siemenluetteloita selannut, taitaa tulla kyllä runsaudenpula. Kasvihuonetta ei kyllä vielä ensi kasvukaudelle saada.

Tuolla maa- ja roinakasojen takana on maakellarin kuoppa.

Joulukuun myrskyt kaatoivat tontin pohjoislaidalta pari honteloa kuusta, mikä oli sinänsä odotettavissa tuon avohakkuun takia.

Joulua edeltävällä viikolla saatiin televisioantenni. Olin kotosalla kun se asennettiin, mutta jäi kyllä vähän mysteeriksi, miten asentajat kiipesivät tuonne jäiselle katolle... Tai oli niillä tikkaat mukana, mutta silti!

Pari päivää ennen muuttoa saatiin vihdoin myös viemäriin pumppu. Jollain keinoilla sekä tuo tarkastuskaivo että taustalla näkyvä sähkökaappi pitäisi naamioida. Mitään tekokiveä en kyllä ainakaan halua. Tuohon liepeille tulevat polttopuukatos, huussi ja pyykinkuivauskin. Tuohon takavasemmalle tontinkulmaan ajattelin marjapensaita, terijoensalavamietteet katosivat samantien, kun luin niiden leviämiskyvystä.

Sisältä ei tekisi mieli ottaa mitään kuvia. Remontin keskellä asuvat varmaan tietävät miksi: mikään tavara ei ole paikoillaan, huonekalut ovat vääriä ja väärässä paikassa, kaikenlaista tavaraa ajelehtii nurkissa, eikä jaksa tai ehdi lavastaa mitään siistejä kulisseja. Tässä kuitenkin jotain:

 Keittiössä näyttää suurinpiirtein tuolta. Jääkaappi ja astianpesukone eivät jää valkoisiksi. Tuo pöytä on Isännän isoisän tekemä ja hieno onkin, nuo halvat mäntytuolit eivät sovi kyllä kuvaan mitenkään...

Kaalimaan kanit käytössä!

Vessa on edelleen komerona, eikä siellä ole pyttyä. Seinälamppuun sain kuitenkin polttimot paikoilleen. Mäkisen kuvastimen peili ja GWS:n peltinen lääkekaappi odottelevat pääsyä seinälle. Saippuakuppi on Soap Factoryn keraaminen, pesukoneen kestävä kuppi.

Arkea kodinhoitohuoneessa. Listoja puuttuu, valaisimiakin puuttuu (katostakin, retrovalaisimet kaipaavat vielä vähän sähköhommia), pyykit kuivuvat lattiatelineessä koska pakastimen yläpuolelle ei vielä voi viritellä mitään, kun sähköt ovat kesken. Sähköistä puheen ollen, sähköliesi saatiin käyttöön joulua edeltävällä viikolla. Vielä se ei ole missään tulikokeessa ollut, mutta perushommat toimivat hyvin.

Pyykkikone on hiukkasen irti seinästä, koska hanat laiteltiin vähän eri lailla kuin alunperin oli tarkoitus. Isäntä on tehnyt jo suunnitelman tilanteen korjaamiseksi, mutta se nyt on työlistalla viimeisenä eli korjaantunee joskus viiden vuoden aikajänteellä.

Hyvää joulua!

Hyvää joulua kaikille siellä ruudun toisella puolella! Palataan edistysasioissa vaikka ensi vuoden puolella.

Musta on joulu meilläkin

Realistinen raksablogimerkintä

Seuraavat valokuvat ovat esimerkkejä keskeneräisessä talossa asumisen realiteeteista. Ei ole yritettykään siistiä. Tai no, ei se varmasti ole tällaista niillä henkilöillä, jotka ovat aikaansaapia ja reippaita, meillä tuli vastaan kyllä se kuuluisia muutonjälkeinen seinä. Eikä yhtään tarvitsisi tulla, kyllä sitä tekemistä olisi. Ei tässä mitenkään laakereilla ole lepäilty, mutta kai sitä saa hetken huoahtaa hyvällä omallatunnolla.

Kuvien kauheasta laadusta muutenkin taas varoittelen: kodin valaisuolot ovat hyvinkin keskeneräiset, ja pimeä tulee kovin aikaisin. Täällä maalla pimeä on myös oikeasti pimeää. Se on psykofyysisesti hyvin tervetullut asia verrattuna taajaman oranssiin valosaasteeseen, mutta koska meillä ei esimerkiksi ole vielä mitään ulkovalaistusta, rajoittaa se vähän tekemisiäkin. Otsalamppu on kyllä näppärä keksintö.

Meillä ei ole vielä käytössä sähköhellaa, ei ledejä muualla kuin kylppärissä, ei tiskikonetta, ei ilmastointia (kone kytkemättä), ei TV-antennia... Mutta on kunnan viemäri (pumppu asennettiin kaksi päivää ennen muuttoa), hyvä pyykkikone, internet (mokkula, löytää 4G:tä jopa välillä) ja oikein oikein hyvät naapurit.

Kylppärissä on toinen suihkusetti asennettuna

Ledeistä tulee hotellitunnelma

Peilikaappi, vetimet ja silikoonatut laatat

Pyykkikone on hyvä

Pakastinkolossa on pakastin

Allaskaapin silikoonasin tänään

Talossa on joka tapauksessa oikeanlainen tunnelma. Se löytyi eräänä aamupäivänä, kun Isäntä oli virittänyt hellaan tulet, teevesi kiehui ja radiosta tuli Muistatko Monrepos'n, esittäjänä Annikki Tähti. Koitin ottaa hellasta kuvan, kuvausassistentti tuppasi tulilinjalle.