Näytetään tekstit, joissa on tunniste seinät. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste seinät. Näytä kaikki tekstit

5. elokuuta 2014

Hupsista

Oho, nyt onkin jo elokuu. Aika rientää, kun on kärpäsiä, vai miten se Kermit-sammakko asian muotoili.

Tontille tuoduista kasveista iloisimmin taitaa menestyä Isännän hankkima begonia.


Kasvimaakokeilu, no, se puolestaan näyttää tältä:


Minulla on tekosyitä! Ensinnäkin, kesäkuu oli tunnetusti hyvin kylmä ja märkä. Tuo savekas maa kastui niin litimäräksi, ettei sinne viitsinyt mennä tallomaan ja maata tiivistämään. Kesäkuun ykköskasvi ja -menestyjä oli vesiheinä, joka sittemmin on kyllä kuivunut ja laonnut pois. Kesäkurpitsan ja kurkun siemeniä en kylvänyt ollenkaan, eipä niistä olisi kompostilantakasassakaan mitään tullut niissä 12 asteen lämpötiloissa. Heinäkuun koittaessa peli oli jo ns. menetetty.

Toisekseen, olen aika pitkälti joutunut keskittymään pötsi numero kakkosen kasvatteluun. Ei ole ollut ihan keveätä tälläkään kertaa. Pari kuukautta pitäisi vielä jaksaa.


On tuolta kasvimaalta löydetty ja syöty kuitenkin perunaa ja muutama sipulikin. Jos joku ei ole ennen nähnyt riemukkaasti kukkivaa retiisiä, niin tässäpä sellainen:


Yksi herneenverso on innostunut näemmä kukkimaan, josko siitä palko tulisi?


Luonnonkasvit ja -eläimet viihtyvät tontilla ja maisemissa hienosti. Sateisen alkukesän jälkeen on näkynyt ilahduttavan paljon kimalaisia ja mehiläisiä. Horsma, vadelma, nokkonen, apilat, valvatit, sauniot, taikinamarja, saniaiset ja mustikka kukoistavat. Paitsi mustikka vähän huonommin, vähäluminen talvi oli sille huono. Maistiaiset ollaan kyllä saatu, niin myös ahomansikasta. Bongasin heti heinäkuun alussa myös suuria punikkitatteja, mutta ne kuivahtivat nopeasti pois helteiden alettua. On ollut mielenkiintoista seurata, miten puuston poistumisen jälkeen lehtomaisesta kangasmetsästä tulee rehevähkö niitty. Itselle uusi tuttavuus oli kasvimaan reunalle ilmestynyt syyläjuuri, hauskan näköinen tyyppi.


Puuliiterissä on nyt noin 25 heittomottia puuta. Riittänee hetkeksi. Vieläkin tuosta keskeltä tonttia pitäisi kaataa yhdeksän mäntyä, vaan mihinkäs ne halot laittaisi?

Talossa on meidän perheen lisäksi kasvatettu ainakin kaksi västäräkkipesyettä ja yksi sinitiaissellainen. Ja pesällinen ampiaisia. Havaintojen mukaan tontilla on onnistuneesti pesinyt myös kirjosieppo (pöntössä), räkättirastas ainakin kahdella pesällisellä sekä peipponen. Muuten ollaan taas nähty kettuja, supikoira, haukkoja, peuroja ja kauriita.

Tulen kyllä joka päivä hyvin iloiseksi siitä, että ikkunoista näkyy metsää eikä taloja. Toistaiseksi maalle muutto on ollut henkisesti ja fyysisesti erittäin positiivinen kokemus. Ei haittaa sekään, että talo on kesken ja hommaa riittää. Ei tunnu silti olevan kiire. Kaikkea mukavaa voi rauhassa suunnitella ilman stressiä, kuten vaikka kesäpossujen ottamista kestorikkakasvien juurien hävittämiseksi, tai persikkapuun istutusta tontin lämpimimmälle paikalle.

Sisällä on tehty töitä yläkerrassa, alakertaan ei kuulu uutta. Koitetaan saada yläkerta muuttovalmiiksi ennen vauvan syntymää, mutta ei sekään haittaa, jos ei ehditä.


Iso makuuhuone on pohjamaalissa. Siitä tulee ihan vain valkoinen, talon ainoa valkoinen huone. Lattia samaa harmaata kuin alakerrassa (ja muualla lastenhuoneita lukuunottamatta).


Emännän velipoika kävi hellepäivän ratoksi maalaamassa vaatekomeron pohjamaaliin. Tuo on jämät Ballerina-sävyisestä öljytemperasta, jolla piti maalata kuistin seinät. Näyttää edelleen mummokalsarin väriseltä, eikä sellaiselta kauniilta roosalta. Vaan tulipa sekin maali hyötykäyttöön!


Isoveljen makuuhuone on myös pohjamaalissa. Tästä tulee vihreä, Tikkurilan sävy Wasabi. Lattiasta tulee tummanvihreä, sävy Jaava. Lattiaan on jo malliksi aloiteltu koolauksia:


Toisen pikkumakuuhuoneen värimaailma muuttui. Siitä tulee oranssinkeltaisen sijaan siniharmaa, sävy Salaisuus. Lattia on kuitenkin edelleen tummanpunainen, sävy Cayenne. Oranssia tulee yläkerran aulaan kahdelle seinälle, sävy Juice. Muuten kaikki seinät ovat jo valmiina, paitsi tuosta rappukuilun kohdalta. Tehdään ne vasta sitten, kun tuo kerrosten välinen suojavaneri luukkuineen poistuu. Ajateltiin tehdä rappusetkin itse.


Tällaista tänne meille kuuluu! Haaveissa olisi ehkä myös joulusauna omassa saunassa, katsotaan toteutuuko.

21. huhtikuuta 2014

Heippa pitkästä aikaa!

Kummallisen pitkä ja lämmin kevät ollut tänä vuonna! Blogissa on ollut hiljaista, tosielämä tulee taas tielle. Eipä täällä mitään valtaisia edistysaskeleita ole otettu, vaikkei laiskoteltukaan.


Tontille on ilmestynyt kolme uutta rakennusta. Kaksi puuhun ja yksi pihan perälle.



Polttopuukatos, tai oikeastaan liiterihän siitä tulee, on Isännän isän rakentama ja vedetty paikalle traktorilla. Lopullinen paikka liiterille on lähellä arkieteisen ovea, on sitten helppo talvella hakea saunapuut lumipyryssäkin.

Yläkerrassa kävi sähkärikaksikko putkittamassa ja sen jälkeen Isäntä on villoittanut, paperoinut ja levyttänyt. Kohta paneloidaan katto ja sitten koittaa maalaushugi Emännälle. Muuten värivalinnat alkavat olla valmiina, mutta iso makuuhuone on vielä vähän mysteeri. Yläkerrasta ei ole oikein hyviä kuvia, kaikki ne ovat yhtä harmaita ja pölyisiä ja kuvakulmat huonoja.



Raparperin nuputhan ne sieltä kurkkaa

Seuraava päivitys saattaa tulla lyhyemmän ajan kuluttua tai sitten ei, aika näyttää :)

13. helmikuuta 2014

Yläkertaan

Yläkerrasta on pari päivää kuulunut sahauksen, vasaroinnin ja porakoneen ääniä. Kävinpä kurkkaamassa, seurauksena jälleen näitä raksarealistisia kuvia. Väliseinärunkoja siis syntyypi.

Pikkumakuuhuoneet



Iso makuuhuone

Yläkerta on samalla myös raksakamojen säilytysvarasto. Tuolta välilehdiltä voi pohjapiirrustuksesta katsoa, miten noiden pikkumakuuhuoneiden ovet tulevat, vinot seinät piipun takia. Ihan mukavasti lisätilaa (ja ennenkaikkea säilytystilaa) tulee yläkertaan. Ja raksaamisessa on vähemmän liikkuvia osia, kun ulkopuolista työvoimaa ei tarvita kuin sähkärien verran, ja putkaria lattialämmityksen kytkemiseen.

15. syyskuuta 2013

Tuoretta maalia

Viime aikoina ollaan lähinnä maalattu. Jospa ensi viikolla jo olisi oikeasti kuvia niistä laatoista?

Tontin laidalle on jostain ilmaantunut auringonkukka

Maalausjäljelle saa nauraa, mutta se on vasta pohjamaali!

Kuistin ovi pilkottaa hellan takaa

Emäntä maalasi

Ei näillä maalarin näyttötutkintoa läpäistäisi

Isäntä on laitellut työhuoneen lattiaa

Ja kodinhoitohuoneen kattoa

Ja Emäntä maalasi kuistiakin

Yhteisvoimin värjättiin ikkunoiden vuorilaudat

Ja Emäntä maalasi muualta niin korkealta kuin ylettyi...

23. kesäkuuta 2013

Ison kesän alussa

Hyvää juhannusta näin jälkijunassa vaan Pyyhaasta! Kuvassa juhannuskoivut eivät ole enää ihan hehkeimmillään (kolmannen päivän kuosissa), mutta pitihän niistäkin kuva napata.

Juhannus 2013

Blogiamme ei enää löydy Talotekon kotisivujen listasta, kuten edellisen postauksen jälkeen saattoi olettaakin. Googlaamalla toki löytyy vielä jatkossakin talotoimittajaa harkitsevien iloksi.

Blogissa on ollut taas hiljaista. Toki vauhti raksallakin on hidastunut, kun Isännän kesäloma päättyi, mutta tahtoo välillä olla muutenkin motivaatiohukkaa. Onneksi voi käydä lueskelemassa ihania muita raksablogeja! Viime aikojen uusia suosikkeja ovat Talo pellon laitaan (ihanassa talossa on monta ihanaa juttua, jotka meillekin tulisi, jos olisi rahaa) ja Vadelmatalo (sisustuskuolaus maksimus). Tutustukaa ihmeessä.

Kävin tuossa lukemassa blogitilin sähköpostia ensimmäistä kertaa, ihan sen kunniaksi, että blogilla on kohta ikää kokonainen vuosi. Sinne oli tullut jos jonkinmoista yhteistyötarjousta! Tällä bloggaamisella siis voisi saada pientä rahallistakin hyötyä, ja saati ties mitä verkostoitumisetuja. Vinkiksi vaan teille, jotka bloggaamisen aloittamista harkitsette. Meidän blogimme on sen verran harvoin päivittyvä ja muutenkin vähemmän informatiivinen ja enemmän muistilistamainen (tai esitellään raksakuvia sukulaisille -tyyppinen), ettei siitä ole kyllä ainakaan vielä minkään blogiyhteisön jäseneksi.

Jahas, ajatus katkesi taas kokonaan, kun piti käydä herännyttä vauvaa uudelleennukuttamassa! Tämäkin on tyypillistä, ja yksi lisäsyy sille, miksei tähän tilaan ilmesty mitään elämää suurempaa filosofointia talonrakennuksesta tai eriteltyä työnkuvausta tai materiaalinhankintavinkkejä tai (lisää tähän kaipaamasi blogianti)...

Sitten taas valokuviin! Alakerran seinät on melkein kokonaan levytetty, levyt puuttuvat enää kohdilta, joihin niitä ei voi asentaa (esim. keittiön yläkaappien koolausten kohtia ei vielä tiedetä kuulemma). Isäntä on kovaa vauhtia kittaillut kipsilevyjen saumoja ja ruuvinreikiä. Ensi viikolla pitäisi pohjamaalata seinät. Kattopaneeleista puuttuu ensimmäinen maalikerros enää muutamalta hassulta neliöltä, maalaushommiin on värvätty perheenjäseniä ja ystäviä... Yksi lauta siellä, toinen täällä, niin kyllä siitä valmista joskus tulee. Toinen kerros maalataan telalla kattoon.

Tältä näyttää kuistilta sisään tullessa

Melkoinen läjä katkaisijoita yms., onneksi tulee Renovaa

Arkkupakastimen kolo

Sama kolo toiseen suuntaan

Kodarista, nurkkaan tulee pesuallas (Ikean Domsjö)

Tuonne nurkkaan pyykkikaappi ja pesukone

Kylppärissä asennettuna nuo hanakulmarasiat tms.

Arkieteiseen, vasemmalle siivouskaappi, oikealla se allas

Arkieteisen allas tulee tuohon

Ja tuohon köyhän miehen kuivauskaappi...

Maisema arkieteisen ovesta

Tuohon mahtuisi se polttopuukatos ja huussi

Tuohon tontinnurkalle jotain nopeasti kasvavaa

Arkieteisen köyhän miehen kuivauskaappi tulee olemaan jännä viritys, sisältäen mm. suihkuverhon ja jonkinnäköisiä metalliritilöitä... Näette sitten joskus! Tuohon tontinnurkalle ehdokkaina ovat esim. syreeni, terijoensalava ja juhannusruusu... Ehkä tuohon voisi laittaa myös herukoita ja karviaista.

Keittiö ja kodinhoitohuoneen sisustus on nyt suunniteltu. Yllättävän halvalla pääsee, jos tinkii epäoleellisista  (lue: ulkonäöllisistä asioista)... Eipä tule meille hienoja retrokoneita eikä myöskään integroituja mitään, koska hinnat. Silti, mieluummin asun rossipohjaisessa maalämmöllä lämpiävässä mökissä vähän tylsemmän näköistä keittiötä käyttäen kuin muovilla vuoratussa ja suorasähköllä lämpiävässä älvärissä (toim. huom. minulla ei ole mitään kokemusta Älvsbyhusista eikä muistakaan elementtitaloista, kunhan stereotypioin) ihaillen smeggejä tai massiivipuutyötasoja... Hienompi, puuseppävalmisteinen keittiö menee sille lottovoittolistalle (samalle, jossa on jo mm. täyspuiskarmiset kunnon ikkunat ja kunnon sisäovet myös).

Niin, tätä se on, kun köyhät rakentaa! Jatkuvaa kompromissiä ja myös aikataulun venymistä. Meillä kun ei ole varaa palkata yhden yhtä timpermannia, vaan Isäntä se hartiavoimin ahertaa vapaa-aikansa edelleen. Näin talosta toki tulee sellainen loppuelämän ylpeys, todellinen ITE-taideteos. Sivumennen sanoen, nyt muutosta haaveillaan syyskuulle, aluksihan tavoite oli toukokuu.

31. toukokuuta 2013

Lomakuun viimeiset

Onhan tässä toukokuun aikana saatu aikaiseksi, vappuna ei ollut mitään väliseiniä, ei sähköjä, ei keltaista ovea... Nyt saattaapi taas tahti hidastua, mutta mennään päivä kerrallaan. Kattoa saisi kuulemma alkaa paneloida ensi viikon lopulla, harmi, ettei maalaushommista tullut mitään. Katsotaan.

Ei ole meidän tontilta, mutta omenankukkien kunniaksi

Talo ilta-auringossa

Vesimittari saatiin paikoilleen tänään

Teknisessä tilassa se on

Aulassa näyttää tältä


Ja tässä on työhuoneen seinää. Työhuoneessa kaikki pistorasiat ovat korkealla, koska huoneeseen muuttavat kanit. Eipä tarvitse enää piilotella johtoja tai suojella rasioita kosteilta neniltä.


Kodinhoitohuoneesta on vaikea ottaa järjellistä kuvaa ilman kalansilmälinssiä tms. laajakulmaobjektiivia (en tiedä kameroista mittään). Tämä on arkieteisen puolelta.

Jospa ensi viikolla päästäisiin vihdoin suunnittelemaan se keittiö? Onneksi suunnitelma on päässä jo pitkälti valmiina.