29. kesäkuuta 2012

Haaveilua välillä

Jottei ihan menisi ryppyotsailuksi tämä viikko, välillä vähän haaveilua puutarhasta. Pihan laittoa ei olla aloitettu mitenkään, paitsi puita kaadettu ja kantoja nypitty pois jonkin verran, ja viime syksynä Isännän isä toi kaivurin kauhassa kökön raparperinjuurakkoa pihakiven juurelle (ja siellä kasvaa jo melkoinen puska!). Tässä tulee siis mukavasti fiilisteltyä se yksi kasvukausi ihan vaan pihan eri osia, auringonvalon kulkua, tuulia yms. Tontti on kyllä ihanasti tuulensuojassa metsän keskellä, ja aurinkoakin tulee kivasti. Maaperä on hyvää, siihen vielä vähän lantalanpohjaa ja kalkkia joukkoon niin a vot...

Maakellaria varten on jo kaivettu tontin toiseen rinteeseen sellainen 2 x 5 metrin kolonen, täytyyhän ne tulevat tuotteetkin johonkin varastoida. Kesäkeittiö tehdään jonain kivana kesänä, se tulee olemaan Isännän oma juttu. Kaivo on tulossa kastelu- ja autonpesuvesiä varten. Ja huussi, että kesällä voi säästää vettä. Ja tietysti komposti ja polttopuukatos. Autokatoksen yhteyteen tulee kylmä varasto kaikenlaisille pihatarvikkeille. Hiekkalaatikko ja keinu, ehkä leikkimökki jälkikasvulle...

Kasvihuone tarvitaan herkempiä kasveja varten. Ihanin olisi tietysti vanhoista ikkunoista tehty kasvihuone vaikka vähän tähän tyyliin:


Tai niinkuin Strömsössä

Kasvihuoneessa voisi sitten kasvatella (tietysti) tomaattia, kurkkua, basilikoja, rosmariinia, salaatteja, vesimelonia, maapähkinää, viinirypäleitä, bataattia, chilejä, maissia, ananaskirsikkaa... Kasvaisikohan inkivääri kasvihuoneessa, tai kurkuma? Pieniä sitruspuita himoitsen (sitruuna, lime, appelsiini), niille on talvehtimispaikaksi sopiva sitten lasikuisti (jossa lämpötila on tarkoitus pitää talvella niin alhaisena kun maalämpöpumpulla voi, 15 astetta?).

Yrttejä varten haluaisin kohopenkkejä, ei mitään liian siistiä, vaan esim. tähän tyyliin:


Niihin voisi istuttaa kaikenlaista mintuista persiljaan, tillistä timjamiin, oreganosta lipstikkaan... Ja yrttejä voisi laittaa myös keittiön ja olohuoneen ikkunoiden ulkopuolelle parvekelaatikoihin, helppo kastella ja helppo poimia käyttöön. Niihin parvekelaatikoihin voisi tietysti laittaa myös salaatteja ja muuta paljon käytettävää ja nopeasti kesällä kasvavaa.

Reunustamattomia kohopenkkejä voisi laitella parit, ainakin kurpitsoja ja avomaankurkkua varten varsinaisen kasvimaan puolelle.

Ihan talon vieressä eteläpuolella on hyvännäköistä aurinkoista rinnettä, johon voisi laitella eniten aurinkoa ja lämpöä kaipaavia hedelmäpuita (jos vaan koko rinne ei ole ihan täynnä kivenmurikoita, sekin on mahdollista). Haluan kirsikoita, luumuja, aprikoosia, kriikunaa, ruusukvitteniä, päärynää... Ja tietysti omenoita, eri lajikkeita. Sitruunaomena olisi hieno, jos jostain saisi taimen. Omenapuut enemmän tilaa vaativina saisivat väistyä kauemmas talosta. Sokerivaahteraa himoitsen vaahterasiirapin takia, mutta vähänkin isommat taimet maksavat sitten mansikoita (pun intended).


Marjapensaita tietysti myös! Musta-, puna-, valko- ja viherherukkaa, erivärisiä karviaisia, vadelmaa, pensasmustikkaakin voisi kokeilla, tyrniä... Karhunvatukkaa ajattelin joskus kokeilla autokatoksen etelä- ja länsiseinustalla. Lakantaimiakin saa nykyään, sitä voisi testata vaikka maakellarin katolla. Mansikoita pari riviä johonkin. Mesimarja ja karpalokin voisivat olla jänniä testattavia puutarhassa. Pari ruusupensasta ruusunmarjojen takia olisi kiva myös olla, vaikka ruusut ei muuten olekaan suosikkejani.

Ja perunoita! Eri lajikkeita, ja erivärisiä... Kainuun mustasta blue congoon. Saa vähän vaihtelua talveksi. Maa-artisokista voisi tehdä aidanteen tontin länsipäätyyn. Sitten erivärisiä porkkanoita, puna- ja keltajuurta, mustajuurta, kaurajuurta, juuripersiljaa, palsternakkaa, piparjuurta, lanttua, naurista... Ja sipuleita ja valkosipulia tietysti myös.


Kaaleja myös, erityisesti kyssäkaalista pidän, jos vaan saisi pidettyä tuholaiset pois niiden kimpusta. Kukkakaalia ja parsakaalia eri väreissä. Herneitä, härkäpapua ja joitain muitakin papulajeja voisi kokeilla. Mangoldia, retiisiä, selleriä, fenkolia, pinaattia... Ja parsaa. Auringonkukkaa, öljyhamppua ja pellavaa voisi myös laitella. Nokkosia, voikukkaa, vuohenputkea ja muita luonnonyrttejä kasvaakin lähistöllä riittämiin.

Ylläolevasta listasta voi päätellä, että Emäntää kiinnostavat lähinnä hyötykasvit. Kyllä varmasti koristekasvejakin puutarhaan päätyy, ainakin norjanangervoa ja syreenejä on saatava kevättä kaunistamaan. Lemmikeistä pidän myös. Jonkinlainen ketomainen systeemi hedelmäpuiden alle olisi hieno... Ja kaikenlaisia kukkasipuleita voisi piilotella ympäriinsä, olisi keväällä värejä ja yllätyksiä eri puolilla. Koristekasveissa mennään varmasti linjalla perinteiset, vanhanaikaiset ja helppohoitoiset.

Ja näin on kesäsuunnitelmat seuraaviksi 20 vuodeksi tehty! Inspiraatiota on keräilty mm. Väinö Lehtosen kirjoittamasta v. 1934 julkaistusta Puutarhakirjasta, Seppo Simosen v. 1944 Maatalouden pikku jättiläisestä, MTT:n Elonkierrosta ja mm. seuraavilta nettisivuilta:

Isoäidin kasvit
Maatiainen ry
Hyötykasviyhdistys
Savonlinnan taimisto (hedelmäpuista)

Asenne puutarhurointiin on toivottavasti kuten Camilla Plumilla tai Tanskalaisella maajussilla (kuinka noi tanskalaiset onkin niin rentoja).

Vinkkejä hyvistä puutarhablogeista ja muista sivuista otetaan vastaan!

28. kesäkuuta 2012

Ja nyt rutistetaan...

Emäntä on kuluvan viikon ajan katsellut kasvavan huolestumisen vallassa Isännän loppurutistusta perustusten parissa. Aamulla lähdetään viideltä töihin ja illalla kotiudutaan joskus yhdeksän aikaan, välillä käydään vaan vaihtamassa työvaatteet raksa-asuun. Emännän tehtäväksi jää ruuan laittaminen valmiiksi ja lämpöpussien lämmittäminen rasittunutta alaselkää varten. Lohduttaudumme sillä, että tämän jälkeen ei pitäisi ihan heti tulla näin ehdottomia deadlineja.

Ja onhan meillä ollut myös ammattimiehiä avustamassa, ja tietysti korvaamaton Isännän isä. Tällä hetkellä rungon pystytyksen pitäisi alkaa ensi keskiviikkona, jos vaan nuo sateet pysyisivät sen verran loitolla, että saadaan hommat tehtyä.

Kamera kävi välillä kotona, ja sieltä löytyi mm. seuraavanlaisia kuvia. Suoraan sanottuna en osaa kertoa näistä paljon mitään, routaeristyksiä, täyttöä ja muurausta... Putkari on käynyt putkia vetämässä, luottomuurari jeesaa sokkelissa, viikonloppuna tehdään ulkopuolen täyttöjä pienkuormaajalla ja märkätilojen lattialämmitys ja laatan valu pitäisi saada kuntoon alkuviikosta. Kurasyöppöineen.

Jos Isäntä joskus ehtii ja jaksaa niin ehkä kuviin tulee informatiivisempia kuvatekstejä.

Keittiö

Kuistilta

Keittiö

Kodinhoitohuonetta + tekninen tila

Lätkäyshommia, jotain kivaa sentään

Tulisijojen alusta, pitää vielä muurata täyteen

Edistystä tapahtuu

Ensimmäiset lattiapalkit jo odottamassa

Sepi!

Sepi on Isännän veljen karvainen raksa-apulainen, hyvin sympaattinen ja äänekäs pystykorva-ajokoiramix. Vauhtiraidat osoituksena kamerakaluston laadukkuudesta...

26. kesäkuuta 2012

Sokkelihommia ja talkooväkeä

Sokkelinmuuraus on vienyt aikaa ja hermoja, mutta ihan kohta on kuulemma valmista (Emäntä ei ole tontille päässyt muutamaan päivään). Touhua vauhdittamaan pidettiin talkoot kesäkuisena lauantaina, ja saatiin paljon aikaan! Väkeäkin oli niin paljon, että sitä voitiin lainata myös Isännän veljen tontille. Kiitos talkoolaisille!

Tästä lähdettiin aamulla. Sähkökaappi näkyy taustalla.

Arkieteisen kulmalta.

Routaeristyksen kanssa ei taida olla muovitonta vaihtoehtoa.

Täyttä touhua.

Tässä oltiin alkuillasta. Isäntä vaihteeksi lattiantasoa näyttämässä.

Kyllä se siitä nousee...

Mansikoitakin saadaan!

Ja tästä vielä aiheeseen sopivaa taustamusaa!

25. kesäkuuta 2012

Pohjatöitä ja anturaa

Valmiin kuopan pohjalle ei kovasti täyttöä tarvittu. Anturamuotit tehtiin omalta tontilta kaadetuista puista Isännän isän sahalla höylätyistä lankuista. Betonimies tuumasi, ettei tommosia enää kukaan tee. Mutta harkoista ja muovista tehtyyn muottiin olis tarvittu sitä muovia... Nuo laudat tulee käytettyä uudestaan vielä moneen kertaan.

Viemäri, vesi, maalämpö, sähkö, netti... Teknisen tilan kohdalla.

Lätkällä painettiin murske tiiviiksi, oli kuulemma kivaa.

Ja sitten anturamuotteja tekemään, tarkkaa hommaa.

Rautaa muottiin (tuo leveä kohta on tulisijojen ja piipun alla).

Laurila toi betonia.

Tadaa! Betoni kuivaa ja muotit irrotettuna.

Kuvia maansiirtotöistä

Tässäpä joitakin kuvia maansiirtotöistä toukokuun alusta. Pohjamaa on siis tuollaista hiekkamoreenia talon kohdalta, ei paljon tarvinnut maita vaihtaa eikä miettiä muitakaan savimaalle tekijöiden pulmia.

Tosta ja noin alkaa Teemu kaivaa.

Aikamoisia murikoita sieltä nousi.

Tuollaista soraa sieltä pari kasaa kaivettiin.

Ja tämmöinen kuoppa saatiin aikaiseksi, on se tasainen.

Pihatie näytti tältä.

Jussi tuo mursketta.

Sähkölle ja netille kaivettiin paikat tien ali.

24. kesäkuuta 2012

Tarina tähän mennessä

Olimme etsiskelleet budjettiin sopivaa ihan omaa asuntoa tai taloa jo jonkin aikaa, sopivaa vain ei tuntunut löytyvän. Viime kesänä Isännän veli alkoi valmistella oman talonsa rakentamista Isännän kotitilalta lohkaistulle tontille, ja pikkuhiljaa kypsyi ajatus samanmoisen operaation toteuttamisesta (ihan noin tasapuolisuuden nimissä). Ja mikäs sen parempaa: ihan oma talo, juuri sellainen, kun halutaan rakentaa, tutuista maisemista, mukavien naapurien takuulla varustettuna. Tontti lohkaistiin loppukesästä 2011 ja talotoimittajan etsintä alkoi samantien.

Kriteerit tulevalle talolle muodostuivat kuin itsestään: talon pitäisi olla perinteisen näköinen (maisemaan ja olemassa oleviin rakennuksiin sopiva), mahdollisimman ekologinen (ilman koerakentamisen paineita ja ongelmia, ei tässä arkkitehtejä olla), puurakenteinen, yksinkertainen... Ei elementtitalo, vaan paikalla rakennettava. Talotoimittajan löytäminen näillä kriteereillä ei onneksi ollut vaikeaa, aika harvalta talotehtaalta on mahdollista tilata esim. täysin puukuitueristeellä eristettävää ja suunnitteluvaiheessa vapaasti muokattavaa mallia, joka vielä rakennetaan paikalla. Taloteossa miellytti myös paikallisuus, helppo käydä juttusilla, helppo reklamoida jos tulee ongelmia ;)

 Tonttia syksyllä 2011

Syksyn ja talven aikana suunniteltiin ja pähkäiltiin. Isännän isä kaatoi tontilta puita. Rakennuslupa saatiin helmikuussa. Huhtikuussa poltettiin risuja ja toukokuussa kaivinkone rouhaisi perustuksille kuopan. Mursketta ja kiviä kuskailtiin (onneksi ei kovin paljon, sen verran hyvää pohjamaata talon alla on), anturamuotit rakennettiin ja salaoja- ynnä muita putkia vedettiin. Antura valettiin vihdoin toukokuun lopulla. Kesäkuu on ollut sokkelinmuurauksen aikaa, kuumeista työntekoa, talkootkin pidetiin eräänä lämpöisenä lauantaina...

 Kevään näkymä pihakuusen juurelta talolle päin

Kuistin paikkeilta kohti Isännän kotitaloa

 Emäntä osoittamassa keittiönlattian korkoa

Emäntä on saanut skipata käytännön hommat, sillä hyvällä tekosyyllä, että vatsassa kypsyy viimeisiä viikkojaan Isännän tuleva apumies. Rooli tässä kevään aikana on siis rajoittunut lähinnä puhelinsoitteluun ja autokuskailuun. Niin ja tietysti esim. sisustuksesta haaveiluun... Noista seuratuista blogeista voi vähän päätellä, minkätyyppiset tyylit miellyttää silmää. Vaikka uudesta talosta ei saa vanhaa (rintamamiestaloa!), olisi silti tarkoitus sisustaa "retrosti", kiinteät kalusteet ja isot pinnat ehkä 40-50-lukulaisittain, huonekaluja sitten 50-70-lukujen tyyliin. Ehkä. Koti saa olla kesämökin oloinen, ja ehdottomasti kotoisa (onneksi oma taito ja rahat eivät riittäne mihinkään liian harkittuun ja sliipattuun).

 Anturanvaluhommia

Talopaketin pystytyksen pitäisi näillä näkymin alkaa heinäkuun ensimmäisellä viikolla, ja nyt käynnissä on siis Isännän loppurutistus perustusten parissa, pidetään peukkuja! Kysymyksiä alkuvaiheesta saapi laitella kommentteihin, voin sitten kertoa tarkemmin (ja ehkä tulossa vielä jotakin tarkempaa postausta esim. sokkelin muurausvaiheesta).

Kuvia on joka tapauksessa tulossa lisää näistä alkuvaiheista, kunhan saan kameran raksalta takaisin...

Ja tästä se lähtee

Nyt on jo korkea aika perustaa raksablogi, kun perustukset alkavat olla valmiinlaiset ja talon rungon pitäisi alkaa kohota jo reilun viikon päästä. "Alku aina hankalaa, lopussa kiitos seisoo" vai miten se nyt meni.

Pyyhaka on n. 5500 neliön eli reilun puolen hehtaarin metsäpalsta, entinen laidunhaka, peltopyiden kylpymaita keskellä Pirkanmaata. Kasvaa (tai kasvoi) komeata sekametsää, maalaji moreenikumpuja ja melko multavaakin maata alavammalta osaltaan. Pyyhaka lohkottiin Isännän vanhempien tilasta, ja tarkoituksena on tälle pläntille rakennuttaa ja rakentaa 1,5-kerroksinen puurakenteinen, perinteisen näköinen ja yksinkertainen loppuelämän koti, ekologisuuteen pyrkien ja budjetin paisumista varoen.

Tässä blogissa on tarkoitus seurata rakentamisen etenemistä iloineen ja suruineen. Kuvia on tarkoitus lisäillä runsaanlaisesti, vaikka kuvauskalusto on aika alkeellista. Jahka sitten joskus talo valmistuu, seurannee sisustusasiaa, puutarhan perustamista ja hoitoa ja ehkä jotain muutakin vielä...