Putkari on tehnyt hommia, nyt tulee kylmää ja lämmintä vettä melkein kaikista hanoista. Viemäriin asti sitä ei kyllä vielä voi päästää, koska tarkastuskaivosta puuttuu pumppu. Lupasivat tulla sen asentamaan heti alkuviikosta... Alkuviikosta pitäisi tulla myös niitä ledivaloja ja pikkuhiljalleen loputkin alakerran sähköistä.
Ennen muuttotarkastusta pitäisi lisäksi vielä laittaa kipinäpellit ja piipun tuhkaluukut paikoilleen, kytkeä kodinkoneet, pystyttää postilaatikko (sille on jo väliaikainen teline valmiina) ja askarrella jonkinnäköinen väliaikainen talonnumero. Ulkorappusiakin kohennellaan. Ja sitten seuraa hirmuinen siivousurakka. Kaikki raksakamppeet roudataan yläkertaan ja alakerta putsataan pölyistä niin hyvin kuin mahdollista. Ilmastointikone on vielä tilauksessa, katsotaan koska se saadaan...
Yritetäänpä olla panikoimatta.
Emännän tämän päivän hommia oli mm. kodinhoitohuoneen "pakastinkolon" hiominen ja maalaaminen. Sähkökaappien väliin tulee avattava luukku. Tuossapa alakerran viimeinen maalattava seinäpinta, pakkeloinnin ja hionnan iloja seuraavan kerran vasta yläkerrassa.
Katon naputteli paikalleen Isäntä aikaisemmin viikolla, Emäntä maalasi sen torstaina.
Yllä olevassa kuvassa seinissä on pohjamaali. Kappas kun pääsi maali loppumaan kesken, Emännän moka... Piti olla olemassa vielä yksi kolmen litran purkki valkoista öljytemperaa, mutta ei ollutkaan. Kai sitä pitää vielä huomenna ehtiä maalikaupassakin käymään. Tuo Sateenkaarivärien öljytempera on kyllä oikein miellyttävä maali maalata.
Arkieteisessäkin on katto |
Samoin kylppärissä |
Emäntä maalasi katon tänään, talon ainoat lateksit |
Saunan ovi on paikoillaan myös |
Kaikki väliovet ovat nyt siis saranoillaan. Isäntä saumaili tänään välitilojen laatat. Tuossa kuvassa näkyy myös kodinhoitohuoneen hana. Alla olevassa keittiökuvassa nurkasta tulevat ledinauhat, jotka liimataan koristelistan taakse työvaloksi. Allaskaapissa näkyy putkarin työnjälkeä.
Esittelyssä kodarin punainen ovi |
Sitten tapaus kylpyhuoneen pönttö... Tuon valtaistuimen kanssa on jo sohellettu sitä sun tätä, mutta täytyihän vielä vähän säätää. Seinästä tulevan kuparinväriseksi maalatun putkenkiekuran lisäksi tarvittiin pöntölle vielä korotusta... Onneksi Isännän isällä sattui olemaan tuollaista hyvänpaksuista vuolukiveä, ei muuta kuin rälläkällä sopiva palikka ja pönttö siihen sikamassalla. Sen kun sitten maalaa lujamaalilla valkoiseksi, on lopputulema (toivottavasti) melkein sen näköinen, että noinhan sen kuuluukin olla. Kaikenlaista patenttia sitä joutuu kehittelemään... Ehkä tuossa pöntöllä asioidessa asia joskus naurattaakin. Siellä kotikatsomoissa saa kyllä nauraa jo nyt jos siltä tuntuu!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti