Hyvää pääsiäistä!

Hei vaan hei pitkästä aikaa täältä meiltä. Nyt alkaa näyttää siltä, että pienempikin pikkumies alkaa nukkua yönsä (koputan puuta), ja vaikka työelämä vie aikaa ja energiaa, ehkäpä blogiinkin sitä riittäisi? En lupaa kyllä mitään, tulinpahan kertomaan, että täällä ollaan ja pikkuhiljaa naputellaan hommia eteenpäin!

Tulevan kesän tavoitteita ovat saunan valmistuminen (ei puutu enää kuin kiuas, kaide ja valaisin) ja pihalla kukkaniityn perustaminen ja edes muutaman pensasryhmän ja hedelmäpuun istutus. Ja varmaan pitäisi ulkomaalaukset vihdoin saattaa ihan loppuun asti... Isäntä suunnittelee kovasti autokatosta, jopa yksi tarjouspyyntö on sisässä. Haaveilen viherkattoa autokatokseen, mutta sen aika ei ole ehkä vielä.

Kamera on sama vanha, joka siis ei suinkaan vanhetessaan parane. Odotellaan siis senkin kanssa runsaampaa valaistusta. Jospa jossain kohtaa ehtisi esitellä, mitä kaikkea onkaan sitten yläkerran valmistumisen tapahtunut.

Hyvää juhannusta!

Oikein hyvää juhannusta teille kaikille! En vieläkään ehdi mitään, mutta sen verran piti pistäytyä kertomaan, että hengissä ollaan ja hommissakin on edistytty. Yläkertaan muutettiin neljä (4) päivää edellisen postauksen jälkeen, kerrankin jotain aikataulusta edellä! Uusia vanhoja huonekaluja on hankittu, kuisti on listoja vaille valmis ja vaatehuoneessakin jo joitain hyllyjä. Niistä lisää sitten joskus, kun vauva malttaa konttaamiselta ja seisomiselta nukkuakin.

Juhannuskoivut 2015

Kuistin säilytyspenkit by Isäntä ja esikoinen

Aika rientää

Olen halunnut päivittää monta kertaa ja monesta eri aiheesta, mutta ei kerta kaikkiaan ehdi! Ihmettelen ja arvostan suuresti niitä vanhempia (eritoten äitejä), jotka pystyvät äitiyslomalla vaikkapa tekemään väitöskirjan tai gradun, aktiivisesti bloggaamaan tai jotain muuta vastaavaa. Minulle riittää yksi kaksivuotias ja yksi puolivuotias varsin hyvin... Tai jos joskus saisi nukkua, voisi jotain ehtiä. Samasta syystä tämäkin päivitys on aika tyhjä tynkä (sikäli mikäli saan tämän valmiiksi, jos herra Vauva nukkuisi päiväunensa) ja samasta syystä kuvat ovat, jos mahdollista, vieläkin kamalampia. Kun kuvausajankohtaa ei oikein voi valita eikä kuvaamassa kauaa viipyä. Ehkä tuo pokkarikamerakin alkaa väsyä, ainakin tarkennus ja joidenkin värien toisto huononee jatkuvasti.

Valitusvirret siinä! Ollaan täällä saatu asioita aikaiseksikin, vaikka hitaalla aikataululla yhä. Jos hyvät tuulet puhaltavat, pääsemme yläkertaan ennen vappua. Pihalle pitäisi saapua vihdoin kaivuri, jos saataisiin kivet ja maakasat pois ja kantoja nypittyä myös. Mitään sen kummempia pihatavoitteita en tälle kesälle aseta, tai no jos saisi hiekat hankittua hiekkalaatikkoon niin hyvä olisi. Isäntä on vähän katsellut maakellarin rakennusohjeita ja hinkuaisi muuraamaan tiilisiä kohopenkkejä.

Rappuset ovat ihan valmiit ja ne ovat kauniit! Sitä on ehkä yläkuvasta vähän hankala hahmottaa, jotenkin tuo kaiken valtaava kama on ehtinyt jo rappusiinkin... Portaat valmisti Porrasmies, suosittelemme lämpimästi! Ihan ulkomailta Teiskosta (tamperelainen vitsi), kuten sattumalta myös sähkärimme sekä yläkerran lattialämmityksen kytkemässä käynyt putkari (eipä kiinnostanut riittävästi pieni asennustyö lattialämmitysjärjestelmän alunperin myynyttä isoa firmaa). Portaat ovat rungoltaan mäntyä ja askelmat koivua. Käsitelty Osmo Colorin vahoilla. Ihan todella mukavat käyttää, vaikka tuo tila ei kovin loivia portaita mahdollistakaan.

Portaiden edessä on muuten palasina ystäviltä lahjaksi saatu vuosisadan puolivälin puuviiluinen kirjahylly. Ihana lahja!

Portaat yläkerrasta

Porraskaide

Noista portaikon seinävalaisimista ei tullut otettua kunnon kuvaa, mutta ne ovat hyvin yksinkertaiset ja pyöreät. Ei kuitenkaan sellaiset puolipallot, niistä en pidä, vaan lieriönmuotoiset. Tuollaiset pillerirasiat halusin jotenkin taas intuitiivisesti, ehkä siksi, että lapsuudenkodissa sellainen oli portaikossa.

Yläkerran aula on kaikkia listoja myöten aivan valmis! Katossa on himmennettävät ledit.

Pikkumakkareissa on jo pimennys- ja sivuverhot paikoillaan.

Tampellan Huomenta! On se vaan ihana. Ja seinävaate on myös tulossa, vaalensinisenä versiona. Koska olen keräilijäluonne, myös vihreä ja punainen himottaisivat...

Toisessa pikkumakuuhuoneessa tekstiiliteemana Airikka-Lammin Eläintarha, sitä on verhoissa ja lampussa. Toinen sivuverho tulee saman kankaan sinisenä versiona, se odottaa vielä silitystä.

Muita olennaisuuksia: Isäntä ja isompi lapsi askartelivat yhteistyönä keittiöön hyllyn radiolle ja muulle päivittäin käytössä olevalle, mutta ärsyttävästi pöydällä ajelehtivalle tavaralle. Tämä onkin sitten ainoa myönnytys avohyllyille keittiössä... Avohyllyt ovat ihan todella kauniit ja ilmavat, mutta en ikinä jaksaisi siivota niitä pölystä ja keittiöliasta, olen liian mukavuudenhaluinen. Tai no, jos ja kun astiakaappi löydetään, sen päällä saattaa olla jonkinlainen paikka muutamalle kauniille purkille ja pannulle...

Keittiöönkin on saatu jo verhot. Olohuoneessakin on verhotangot, mutta toistaiseksi väliaikaiset verhot. Ostin kiireessä Ikean nettikaupasta vääränlaiset valoverhot (100% polyesteriä, mitäköhän ajattelin) ja muita verhoja on vielä ompelun tarpeessa.

Tässäpä kirja, joka on jo monessa blogissa näkynyt ja hyvä niin! Voitimme tämän 17 neliötä -blogin arvonnasta ja tämä on aivan ihastuttava kirja. Meillä on uusi puutalo, mutta monessa kohtaa voi silti samaistua vanhan remontoijiin, ainakin keskeneräisen sietämisessä ;) Kirjassa on paljon tietoa perinnemateriaaleista ja paljon sisustusinspiraatiota antavia taloesittelyitä. Isäntä olisi toivonut ehkä vielä jämerämpää faktaosuutta, mutta minusta tieto ja fiilis ovat hyvässä tasapainossa. Kannattaa vähintään lainata kirjastosta ja omaksi ostaa, jos vanhat talot ja remontointi (tai rakentaminen perinnemateriaalein) kiinnostaa.

Stairway to yläkerta

Meillä on nyt ihan oikeat rappuset yläkertaan. Kaiteet puuttuvat vielä, niiden pitäisi tulla loppuviikosta. Yläkerrassa ollaan viittä vaille valmiita, lattialämmitys toivottavasti saadaan kytkettyä tällä viikolla (riippuu putkimiehen aikatauluista), jonka jälkeen lattioiden viimeiset maalikerrokset saadaan kuivumaan paremmin. Sitten vielä ilmastoinnin kytkeminen ja viimeiset sähkötyöt ja jalkalistat, niin se on siinä! (Paitsi ikkunoiden alareunan listat ja vaatehuoneen hyllyt, mutta noh.)

Maalaushommat käynnissä

Kuten myös

Telineet poissa

Yläkerta pilkottaa

Aula ilman rappusia

Rappuset ovat kauniimmat kuin etukäteen ajattelin. Ne on vahattu Osmo Colorin vahoilla, siksi reisien väri on hieman eri kuin lattioiden harmaa, mutta se ei haittaa yhtään, koska tekstuurikin on ihan erilainen. Näistä rapuista näkyy kyllä, että ne on puusepän tekoa. Kerronpa lisää, kunhan kaiteetkin ovat paikoillaan.

Raput paikoillaan!

Plaston mopo löysi paikkansa

Kodarin ovelta kuistille päin

Näitä on mukava astella

Yläkerrassa näyttää tällä hetkellä tältä (aulan lattiassa on vasta ensimmäinen kerros maalia, kuivuu niin hitaasti mokoma näillä keleillä ilman lämmitystä):

Aula

Ensimmäinen pikkumakuuhuone

Toinen pikkumakuuhuone varastona

Tuohon vielä kaiteet

Vielä yksi mehustelukuva

Ja lopuksi vähän taas arkirealismia. Vertailun vuoksi kuva siitä, miltä meidän kaaosolohuone näyttää tällä hetkellä, kun ihan kaikki tavarat ovat vielä alakerrassa (huomioon pitää ottaa, että meillä on tällä hetkellä kaikki kipeänä ja sotku vielä tavallistakin kamalampaa). Ei ole oikein sisustusblogihenkeä tässä!

Jotain valmista (tai melkein)

Eilen meillä kävivät Sadexin asentajat laittamassa vihdoin paikoilleen rännit, reunapellit, kattoturvatuotteet ja palotikkaat. Nopeaa oli toiminta ja aika jännän näköistä, varman oloisesti kiipeiltiin taas tikkailla (se on Emännästä mystistä toimintaa, kun korkeanpaikankammo vaivaa ja tikkaille kiipeäminen aiheuttaa pahanlaatuista polvien tutinaa). Talo on nyt jotenkin aikuisemman näköinen. Ja katto on valmis! (Paitsi yhden torven päästä puuttuu hattu, mutta ei se oo niin justiinsa...)

Vähän olisin halunnut, että nuo tikkaat olisivat olleet punaiset. Oma vika, kun en ollut hereillä, kun urakasta sovittiin syksyllä. Eli jos valkoinen oikeasti alkaa pistää silmään, ostan maalia ja maalaan ne tikkaat. Maalata nyt kuitenkin täytyy vielä nuo kaikki loput reunalaudat yms. (mihin meni kesä 2014, en oikein muista...).

Yläkerrassa on kaikki kipsilevyt viimeistä myöden seinässä ja seinä paklattu ensimmäisen kerran. Alakerran katon ja yläkerran lattian välinen pystypätkä paneloitiin kattopanelilla. Näistä lisää seuraavassa, nyt tekemään ostoslistaa erääseen suureen pohjoismaiseen kodintarviketavarataloon...

Maailman kaunein valaisin ja jännän äärellä olemista

Tämä teksti julkaistaan, jos vauva malttaa nukkua (ei malttanut, uusi yritys seuraavana päivänä). Nyt olisi ehkä ollut jotain asiaakin, mutta ei vaan tahdo olla aikaa päivittää! Asiaa ei auta hidas nettiyhteys, jonka varassa kuvien (pienienkin) lataamisessa kestää ja kestää...

Meille on saapunut keittiöön maailman kaunein valaisin. Tulen siitä iloiseksi joka päivä. Etsin tätä kokonaisen vuoden, ja vihdoin taivuin ostamaan Etsyn kautta tanskalaisesta vintage-kaupasta (ei ollut todellakaan mikään halpa kirppislöytö). Saa tässä talossa olla vähän hintavampaa designiakin, kunhan se on näin kaunista.

Kuva ei todellakaan tee oikeutta tälle kaunottarelle. Kyseessä on Kaj Franckin suunnittelema, vuonna 1974 Fog & Morupin valmistama Kalas-emalivalaisin. Kuviona tietysti Esteri Tomulan Raija Uosikkisen (hei vaan imetysaivot) Primavera. Tätä on valmistettu keltaisen lisäksi ruskeana, vihreänä ja punaisena sekä valkoisena Ritari-kuviolla, ja myös pienemmässä koossa. Nyt täytyisi vähän hillitä intoa ostaa saman kuosin kahvipannut ja kattilat...

Isäntä jäi juuri kahden viikon talvilomalle (lue: raksalomalle), ja ensi töikseen vei rappuset yläkertaan.

Tee-se-itse-raksalla on aiheeseen sopivat telineet. Viimeiset kipsilevyt seinään menevät tuossa. Puusepän tekemien sisäportaiden pitäisi tulla ensi viikolla, sitä ennen seinän on oltava valmis.

Jouluntoivotukset!

Yllä olevassa kuvassa on kokonaisuudessaan meidän tämän vuoden panostus joulukoristeluun. Sen myötä hyvää joulua kaikille lukijoille, ensi vuonna sitten jouluisempaa! Alla kuvia yläkerrasta ja vähän muualtakin:

Paistoi aurinko, vaan silti oli pimeää...

Lattiamaali loppui kesken

Tuo vihreä maali oli jotenkin erilaista maalata kuin punainen tai varsinkin harmaa lakkaöljymaali, pigmentti tuntui paljon vähemmän peittävältä. Ainakin yksi kerros tarvitaan vielä, seinänvieriltä Isäntä veti paksummin, että sai listat laitettua.

Ison makuuhuoneen lattian 1. maalikerros

Vaatehuoneessa mitäänsanomattomat plafondit

Raksarealismia arkieteisestä

Väliaikaiset rappuset arkieteiseen

Vaunuillakin pääsee