Hernekeittoa

Hommat hidastuivat taas kerran, kun en päässytkään maalaushommiin. Isäntä on siis joutunut tekemään kaiken. Toiveet päästä yläkertaan ennen lokakuuta taisivat haihtua, mutta ehtiipä sinne sitten myöhemminkin.

Isäntä ei arvosta kovastikaan tuota isomman pikkumakuuhuoneen seinien väriä. Totesi vaan, että "onneksi tuon oven saa kiinni". Sehän on ihan täydellinen 70-luvun hernekeittovihreä! Tämä on tätä, kun sisustussuunnitelma on täysin minun pääni sisällä, ei voi Isäntä ymmärtää visioita... Kyllä se sitten lopuksi näyttää hyvältä! Olen siitä ihan varma.

Tuo digipokkari taitaa alkaa vedellä viimeisiään, kuvanlaatu heikkenee heikkenemistään... Taas kerran näyttää vihreän sävyt olevan juuri ne hankalimmat. En tiedä, onko näistä kuvista mitään iloa, mutta onpa muutama kuitenkin.

Ilman salamaa

Salamalla

Minusta tuo piippu pitäisi rapata valkoiseksi. Isännän mielestä se voisi olla noinkin. Lattialla on suojapahvi, laudat ovat lattiassa ja oven edessä piti kikkailla nätin näköisesti.

Tummanvihreä lattia tulee, vaikka taas tuo puu on kivan näköistä

Lattialämmitysputket ja -levyt on taas itse asennettu. Lattia on valmis myös toisessa pikkumakuuhuoneessa ja melkein valmis isossa. Aula ja vaatehuone vielä.

Tämä taitaa olla melko kärsivällisten lukijoiden blogi, kun valmista ei oikein tule millään :) Kyllä meillekin joskus tulee "valmiit huoneet" tunniste tuonne listaan, mutta en laita sinne mitään, ennen kuin joku huone on ihan oikeasti valmis, listoineen, mielellään sisustuksineenkin ainakin sinne päin.