Lyhyesti sisustuksesta

Tämä päivä on mennyt Emännältä ihan lepäilyksi (eilen oli liian railakkaat 80-vuotissyntymäpäiväjuhlat), ja on ollut aikaa selailla blogeja ja katsoa tv:stä sisustusohjelmia. En ole mikään kovinkaan sisustussuuntautunut, ja kaikki tähänastiset kodit ovat olleet enemmän tai vähemmän sitä-sun-tätä ja ilmaiseksi/halvalla haalittuja huonekaluja. Toisaalta sitä-sun-tätä ei ole huono lähtökohta sisustukseen, minun mielestäni.

Tästä voisi tulla potentiaalisesti todella hieno postaus täynnä inspiraatiokuvia, mutta koska en nyt jaksa miettiä, mitä kuvia voin lainailla ilman kenenkään oikeuksien loukkaamista, teen vain listan.

Tykkään:
- väreistä, sekä kirkkaista että murretuista
- erivärisiksi maalatuista pinnatuoleista
- lautalattioista
- räsymatoista
- Ebba Masalinin kasvitauluista ja eläinopetustauluista yleensä
- 50-70-lukujen sohvakalustoista
- isoista kirjahyllyistä, jotka ovat täynna kirjoja (eikä koriste-esineitä)
- viherkasveista
- Renovan retrosähkövehkeistä
- retrokodinkoneista
- emaliastioista
- keinutuoleista
- värikkäistä kuviollisista tekstiileistä
- Enso-keittiöistä (ja isoista terästiskipöydistä, löytyisiköhän jostain kierrätyskeskuksesta)

Meille ei tule:
- tekstitarroja / irtokirjaimia
- tähtityynyjä tai kirjaintekstiilejä
- kiiltävää valkoista keittiötä
- jättisohvaa
- runsaita koristeasetelmia tai avohyllyjä astioille (liian laiska pölyjenpyyhkijä)
- laminaattia, mihinkään
- jättitelkkaria tai kotiteatteria 
- mustaa saunaa

Lisäksi pohdiskelin tässä ulkonäköasioista, että savupiippu pellitetään mustaksi (kun on musta tiilikatto, muut katon läpiviennit ja turvakaiteet mustia), rännit ja palotikkaat tulevat valkoisina ja takkaleivinuunille ja puuhellalle ei oikein ole muita järkeviä ulkonäkövaihtoehtoja kuin luonnonvaalea tiilipinta vaalealla saumalla (kun valkoinen rappaus ei oikein tunnu oikealta, kaakelointia ei haluta ja punatiili on liian dominoiva).

Vaikka vanhat talot on aivan ihania ja hienosti vanhaa kunnioittaen remontoidut talot varsinkin, koitan uuden talon pluspuolena pitää sitä, että ei ole pakko tehdä vanhaa alkuperäistavalla, voi ihan huoletta käyttää vanhannäköistä uustuotantoa tai lykätä joukkoon jotain ihan moderniakin, ilman, että pilaa ilmapiiriä. Kauhea dilemma mun päässä on kodinhoitohuoneen ulkonäkö kaikkiaan, väkisin päässä pyörivät vain modernit ratkaisut. Ja kuraeteinen on pieni, eikä saada kovinkaan isoa lasia ulko-oveen melumääräysten takia, pitäiskö repäistä siihen hyvin kirkas väri, esim. oranssi, ja paljon ledivaloa?

Pohdinta jatkuu. Ongelmana on vähän se, että yllämainituilla mieltymyksillä olisi aika luontevaa, että olisin innokas kirpputorikävijä ja käsityöihminen. Valitettavasti en ole kumpaakaan, shoppailu on kauhean väsyttävää enkä saa ompelukoneella tai neulomalla mitään järkevää aikaiseksi. Tarvitsisin siis personal shopperin kirppareita kiertämään ja henkilökohtaisen ompelijattaren.