Näytetään tekstit, joissa on tunniste suunnittelu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste suunnittelu. Näytä kaikki tekstit

3. maaliskuuta 2013

Sisustuksesta

And now for something completely different:


Nimittäin! Sisustus. Aihetta on aikaisemminkin sivuttu pikaisesti ja luettelomaisesti. Samassa postauksessa päivittelin myös, kun en jaksa kahlata kirpputoreja enkä osaa tehdä käsitöitä. Ajattelin, että siinäpä se sitten, en saa semmoisia huonekaluja tai tekstiilejä kuin haluaisin. Olin onneksi väärässä. Äitiyslomalla on aina välillä sopivasti aikaa selailla nettiä, kun ei oikein ole energiaa tehdä muutakaan järkevää. Selaillessa tulee törmättyä hienoihin asioihin, kuten vaikka Facebook-kirppareihin. Sieltähän sitten saa kaikkea sitä, mitä jo aiemmin kerroin himoitsevani ja paljon muutakin, jota en vielä tiennyt himoitsevani.

Ihan ensimmäiseksi kodissa pitää kuitenkin olla Elämää. Kasveja, eläimiä, ihmisiä, elämää. En pidä sellaisista asunnoista, joissa pitää ikäänkuin hiipiä varpaillaan ja varoa sotkemasta tai rikkomasta. Käyttöesineiden pitää olla käyttöesineitä, joskaan mitään haittaa ei ole siitä, jos ne ovat samalla kauniita. Pelkästään koristeeksi en oikein osaa esineitä hankkia. Minimalismi on kyllä minunkin silmääni sopivaa, mutta ollakseen esteettistä, sen pitää olla aika pitkälle vietyä, ja jostain syystä koteihini tuntuu kerääntyvän kaikenlaista jännää ja epäesteettistäkin...


Toiseksi, kodissa pitää näkyä historia. Pidän siitä, että sisustuksessa on ajallisia kerrostumia, ja että huonekaluja ja muita esineitä on kertynyt matkan varrella, eikä kaikki aivan sovi yhteen. Kliseisesti voisi sanoa, että tavaroilla pitäisi olla tarina.

Kolmanneksi, käytännöllisyyskin on hyve. Pintojen pitäisi olla helposti puhdistettavia ja kestäviä, mutta kuitenkin mukavan tuntuisia ja iloisia.

Tässä kuvia muutamasta kivasta jutusta, jotka meillä jo on. Osa on peräisin lapsuudenkodeista ja on ollut mukana aina, osa on hankittu lähiaikoina em. nettikirppareilta.

Ihanat makuuhuoneen verhot

Makuuhuoneen verhot ovat olleet myös vanhempieni makuuhuoneessa kun olin pieni. Näiden valmistajasta minulla ei ole tietoa, samanlaisia ja myös keltasävyisempiä olen kyllä nähnyt myynnissä useammankin kerran.


Makuuhuoneen valaisin

Tämä valaisin saattaa olla keravalaisen Ornon tuotatoa, mahtavan oranssia väriä ei kyllä meidän kameralla saa sitten mitenkään ikuistettua.

Olohuoneen valaisin

Lundiaa pitää aina olla

Kirjahylly on aivan räävittömässä kunnossa, eikä tuossa ole ollenkaan kaikki kirjamme. Siis iso kirjahylly täynnä kirjoja, kiitos. Tuossa on sulassa sovussa uutta viihdekirjallisuutta, klassikoita, viime vuosisadan alkupuoliskon tietokirjallisuutta, scifiä, Päätaloa...

Tästä tulee arkieteisen peili

Mäkisen Kuvastimen peili 70-luvulta, tämän mallin suunnittelija on Tuula Puraslahti. Peili on vähän kakkoslaatuinen, maali on juossut siellä täällä ja toisessa alakulmassa muovi on rikki. En silti voinut vastustaa tuota muotoilua! Arkieteisestä saattaa tulla retroin huoneemme, jos vaan hyviä löytöjä tulee jatkossakin. Mäkisen Kuvastimen peilit ovat ihania, kukkapeilit lienevät kysytyimpiä, ja niitä on uustuotannossakin joitakin värejä. Kuvassa näkyvät myös The Sammakkotäkki ja parit äitiyspakkausmakuupussit ja -viltit.

Eläintarha!

Kuvassa on Anneli Airikka-Lammin Finlaysonille suunnittelemaa Eläintarhaa, joka on aivan ihana kuosi 70-luvun loppupuoliskolta. Vihreäpohjaisesta tulee verho pojan huoneeseen, pakko oli hankkia, kun olin ensin löytänyt tuon punapohjaista Eläintarhaa olevan lampunvarjostimen. Kuvassa mukana myös keittiöön tulevat patalaput, ihana Marimekon keltainen kukkakangas ja tuo kirsikkakangas, nam!

Mitäs ihmettä?
Mistäs tuollaisia poniineja meille on eksynyt? Niitä on muuten pari lisääkin... Hups...

Pahoittelut aivan kamalasta kuvanlaadusta, kamerakalustomme ei ole ollenkaan sisustuskuviin tarkoitettu.

EDIT: Ai niin, piti laittaa linkkejä niille hyville kirpparisivuille, jotta te kaikki voitte myös osallistua ihanuuksien haalintaan! Jos siis olette Facebookissa. Huuto.nettiin ja Tori.fi:in varmaan löydättekin.
Rättei, Lumpui ja Retroi , kaikkien retrokirpparien isä, äiti ja ihana kummitäti, Lumppulana tunnettu
60s-70s RETRO & VINTAGE
RetroKammari
Vintin kätköistä
Retro ja Vintagekoti , keskustelua ja kuvia
KYNe , eli kaikki se, joka ei Lumppulaan sovi
Ommeltujen vaatteiden kirppis , teetä takuulla uniikit vaatteet kotiompelijalla (jos olet yhtä tumpelo ompeluksissa kuin Emäntä)
Uniikkikirppis , käytettyjä ommeltuja vaatteita
Äitiyspakkausjuttuja
Helistimiä (Kyllä, luitte oikein.)
Poneja
Lisää poneja
Kumieläimiä (Näillekin öttiäisille on oma ryhmä!)

3. lokakuuta 2012

Tökkii, tökkii, tökkii...

Blogi elelee hiljaiseloa, kun pikkuraksaaja työllistää pääasiallisen päivittäjän melko täyspäiväisesti. Toisaalta ihan hirveästi uutta (tai ainakaan selkeästi näkyvää) ei ole talolla tapahtunut. Paperiasioita ollaan hoideltu senkin edestä ja laskelmia ja suunnitelmia tehty.

Talotoimittajan kanssa on ollut vähän vääntämistä, onneksi meillä on erittäin pätevä ja kokenut mestari! Korjaukset vaaditaan viimeisen päälle. Tällä viikolla on vihdoin korjattu aluskatetta ja lattiaa ja vaihdettu rikkoutunut ikkuna. Jospa sitten ei enää tarvitsisi asioida pystytysporukan kanssa.

Herra sähkösuunnittelija katosi kuin tuhka tuuleen, onneksi ei oltu maksettu vielä mitään. Vaihdettiin suunnittelijaa, ja suunnitelman pitäisi olla valmis kuun loppuun mennessä. Edellisen suunnittelijan jäljiltä meillä on kuitenkin olemassa ihan hyvä alustava suunnitelma.

Muurarilla on ulkohommat toisilla työmailla venyneet sattuneiden sateiden takia, mutta piippua aletaan muurata ensi viikon alusta, jee! Sen jälkeen sitten kahitiiliseinää ja tulisijojenkin pitäisi tulla vielä tässä kuussa.

Vesi- ja viemäriliittymien kanssa vääntäminen taitaa olla ohi myös. Vesi saadaan tontille jo lähiaikoina, mutta viemäriputki saapuu tuonne "syrjäseudulle" vasta ensi syksynä. Koska aiomme vakaasti muuttaa taloon jo alkukesästä, kesä menee 600 litran jätevesikaivon varassa... Eli huussia, ämpäripeseytymistä ja ulkotiskausta tiedossa.

Väliseinien runkoja rakentamaan meinataan pyytää talkoovoimia, onneksi on osaavaa väkeä suvussa. Sitten täytyisi tilata puhallusvillat (puhallusta ennen täytyy vielä mm. rakennella melukotelot yläpohjaan). Koitetaan saada mökki lämpimäksi ennen talven tuloa.

Ajatukset on vähän hajallaan tässä itse kullakin, mutta opetus nro 1 tämän projektin tiimoilta: ennen kuin teet mitään muuta, hanki luotettava, osaava ja kokenut vastaava mestari!

Ruuhkaa kodarissa feat. viemärin korvausilmaputki

Yläkertaa, ilmastointiputkien eriste vs. ekovillalevy

Olkkari ja keittiö siisteinä

P.S. Emäntä on tässä sohvan vankina löytänyt nettikirpputorit! Meilläkin saattaa siis tulevaisuudessa olla ihania täkkejä, verhoja, emaliastioita, lakanoita jne. Kunhan jotenkin malttaisi olla ostamatta mitään vielä, kun ei ole tilaa, mihin tavaroita varastoida... Ja Isäntä löysi Tampereen Rakennustorin, eli saatamme saada sen pitkän terästiskipöydänkin! Ja ehkä värikkään pesualtaan vessaan...

12. elokuuta 2012

Ulkoverhous valmiina

Kuten Mummu tuolla edellisen merkinnän kommenteissa jo kertoi, perheenlisäys on vihdoin saapunut keskuuteemme. Pikkumiehen myötä päivitystahti saattaapi hidastua, mutta koitetaan pitää blogi kuitenkin ajan tasalla.

Ulkoverhous on nyt valmis! On se hieno kyllä, näitten timpurien työstä ei jäänyt mitään huomautettavaa. Isäntä kävi työn jäljen tarkistamassa Taloteon mestarin kanssa, ja samalla mestari oli todennut, että meidän talo on kyllä harvinaislaatuinen. Kukaan ei kuulemma nykyään halua tuon näköistä tai tuohon tyyliin rakennettavaa, tai eivät osaa haluta! Tämä koskee sekä ulkonäköä että rakennetta. Edelleen ollaan asiasta vähän äimistyneitä, kun niin kovasti taloa ihmetellään. Sehän on vaan mahdollisimman simppeli.

Tässäpä kuvia valmiista verhoilusta:


Olohuoneen ikkunat

Arkieteisen ja teknisen tilan ovet, työhuoneen ikkuna

Ison makuuhuoneen ikkuna

Takapihalta

Sairaalassa tuli lueskeltua Deko-lehden asuntomessunumeroa, ja vaikka sinne messuille ei meiltä kukaan kerinnytkään ja kaikki näytti aika erilaiselta kuin oma maku, sai sisustuksista silti ideoita ja inspiraatiota... Houkuttaa jo!

Toinen juttu, joka tuli mieleen asuntomessuista, on messujen "Made in Pirkanmaa" -talo (en kyllä muista, mikä kohteista oli kyseessä), jossa oli panostettu paikallisuuteen. Tuo paikallisuus on meille ollut niin itsestäänselvyys, ettei sitäkään ole tullut erikseen kovasti edes mietittyä. Talotoimittaja on paikallinen, vaihtomaat ja murskeet tulivat kuopalta parin kilometrin päästä raksalta, muurari ja sähkömies on omalta kylältä, pellit haetaan ihan naapurista myöskin, tulisijat Tiileriltä eli nekin ihan vierestä... Jotenkin on luontevaa käyttää ammattilaisia ja yrityksiä, joista on kuullut puskaradion kautta hyvää, ja ihan vaan käytännön takia on helppoa asioida lähellä. Liekö tämäkin sitten epätavallista?

Seuraavaksi:
- tilataan vihdoin ne tulisijat
- lyödään lukkoon sähkösuunnitelma
- siistitään raksa
- haetaan katon reunapellit, tikkaat, rännit yms. vermeet
- aloitetaan sisätyöt ilmastointihommilla ja seuraavaksi varmaan lattialämmitysputkien asennus rossipohjan osalle
- ruvetaan rakentelemaan väliseiniä, muuramaan hormia ja tulisijoja ja vetelemään niitä sähköputkia...

P.S. Huomasin, että Talo-osiossa on vanhat versiot pohjakuvista, koitanpa muistaa päivittää ajantasaiset tilalle lähiaikoina.

1. heinäkuuta 2012

Lyhyesti sisustuksesta

Tämä päivä on mennyt Emännältä ihan lepäilyksi (eilen oli liian railakkaat 80-vuotissyntymäpäiväjuhlat), ja on ollut aikaa selailla blogeja ja katsoa tv:stä sisustusohjelmia. En ole mikään kovinkaan sisustussuuntautunut, ja kaikki tähänastiset kodit ovat olleet enemmän tai vähemmän sitä-sun-tätä ja ilmaiseksi/halvalla haalittuja huonekaluja. Toisaalta sitä-sun-tätä ei ole huono lähtökohta sisustukseen, minun mielestäni.

Tästä voisi tulla potentiaalisesti todella hieno postaus täynnä inspiraatiokuvia, mutta koska en nyt jaksa miettiä, mitä kuvia voin lainailla ilman kenenkään oikeuksien loukkaamista, teen vain listan.

Tykkään:
- väreistä, sekä kirkkaista että murretuista
- erivärisiksi maalatuista pinnatuoleista
- lautalattioista
- räsymatoista
- Ebba Masalinin kasvitauluista ja eläinopetustauluista yleensä
- 50-70-lukujen sohvakalustoista
- isoista kirjahyllyistä, jotka ovat täynna kirjoja (eikä koriste-esineitä)
- viherkasveista
- Renovan retrosähkövehkeistä
- retrokodinkoneista
- emaliastioista
- keinutuoleista
- värikkäistä kuviollisista tekstiileistä
- Enso-keittiöistä (ja isoista terästiskipöydistä, löytyisiköhän jostain kierrätyskeskuksesta)

Meille ei tule:
- tekstitarroja / irtokirjaimia
- tähtityynyjä tai kirjaintekstiilejä
- kiiltävää valkoista keittiötä
- jättisohvaa
- runsaita koristeasetelmia tai avohyllyjä astioille (liian laiska pölyjenpyyhkijä)
- laminaattia, mihinkään
- jättitelkkaria tai kotiteatteria 
- mustaa saunaa

Lisäksi pohdiskelin tässä ulkonäköasioista, että savupiippu pellitetään mustaksi (kun on musta tiilikatto, muut katon läpiviennit ja turvakaiteet mustia), rännit ja palotikkaat tulevat valkoisina ja takkaleivinuunille ja puuhellalle ei oikein ole muita järkeviä ulkonäkövaihtoehtoja kuin luonnonvaalea tiilipinta vaalealla saumalla (kun valkoinen rappaus ei oikein tunnu oikealta, kaakelointia ei haluta ja punatiili on liian dominoiva).

Vaikka vanhat talot on aivan ihania ja hienosti vanhaa kunnioittaen remontoidut talot varsinkin, koitan uuden talon pluspuolena pitää sitä, että ei ole pakko tehdä vanhaa alkuperäistavalla, voi ihan huoletta käyttää vanhannäköistä uustuotantoa tai lykätä joukkoon jotain ihan moderniakin, ilman, että pilaa ilmapiiriä. Kauhea dilemma mun päässä on kodinhoitohuoneen ulkonäkö kaikkiaan, väkisin päässä pyörivät vain modernit ratkaisut. Ja kuraeteinen on pieni, eikä saada kovinkaan isoa lasia ulko-oveen melumääräysten takia, pitäiskö repäistä siihen hyvin kirkas väri, esim. oranssi, ja paljon ledivaloa?

Pohdinta jatkuu. Ongelmana on vähän se, että yllämainituilla mieltymyksillä olisi aika luontevaa, että olisin innokas kirpputorikävijä ja käsityöihminen. Valitettavasti en ole kumpaakaan, shoppailu on kauhean väsyttävää enkä saa ompelukoneella tai neulomalla mitään järkevää aikaiseksi. Tarvitsisin siis personal shopperin kirppareita kiertämään ja henkilökohtaisen ompelijattaren.

29. kesäkuuta 2012

Haaveilua välillä

Jottei ihan menisi ryppyotsailuksi tämä viikko, välillä vähän haaveilua puutarhasta. Pihan laittoa ei olla aloitettu mitenkään, paitsi puita kaadettu ja kantoja nypitty pois jonkin verran, ja viime syksynä Isännän isä toi kaivurin kauhassa kökön raparperinjuurakkoa pihakiven juurelle (ja siellä kasvaa jo melkoinen puska!). Tässä tulee siis mukavasti fiilisteltyä se yksi kasvukausi ihan vaan pihan eri osia, auringonvalon kulkua, tuulia yms. Tontti on kyllä ihanasti tuulensuojassa metsän keskellä, ja aurinkoakin tulee kivasti. Maaperä on hyvää, siihen vielä vähän lantalanpohjaa ja kalkkia joukkoon niin a vot...

Maakellaria varten on jo kaivettu tontin toiseen rinteeseen sellainen 2 x 5 metrin kolonen, täytyyhän ne tulevat tuotteetkin johonkin varastoida. Kesäkeittiö tehdään jonain kivana kesänä, se tulee olemaan Isännän oma juttu. Kaivo on tulossa kastelu- ja autonpesuvesiä varten. Ja huussi, että kesällä voi säästää vettä. Ja tietysti komposti ja polttopuukatos. Autokatoksen yhteyteen tulee kylmä varasto kaikenlaisille pihatarvikkeille. Hiekkalaatikko ja keinu, ehkä leikkimökki jälkikasvulle...

Kasvihuone tarvitaan herkempiä kasveja varten. Ihanin olisi tietysti vanhoista ikkunoista tehty kasvihuone vaikka vähän tähän tyyliin:


Tai niinkuin Strömsössä

Kasvihuoneessa voisi sitten kasvatella (tietysti) tomaattia, kurkkua, basilikoja, rosmariinia, salaatteja, vesimelonia, maapähkinää, viinirypäleitä, bataattia, chilejä, maissia, ananaskirsikkaa... Kasvaisikohan inkivääri kasvihuoneessa, tai kurkuma? Pieniä sitruspuita himoitsen (sitruuna, lime, appelsiini), niille on talvehtimispaikaksi sopiva sitten lasikuisti (jossa lämpötila on tarkoitus pitää talvella niin alhaisena kun maalämpöpumpulla voi, 15 astetta?).

Yrttejä varten haluaisin kohopenkkejä, ei mitään liian siistiä, vaan esim. tähän tyyliin:


Niihin voisi istuttaa kaikenlaista mintuista persiljaan, tillistä timjamiin, oreganosta lipstikkaan... Ja yrttejä voisi laittaa myös keittiön ja olohuoneen ikkunoiden ulkopuolelle parvekelaatikoihin, helppo kastella ja helppo poimia käyttöön. Niihin parvekelaatikoihin voisi tietysti laittaa myös salaatteja ja muuta paljon käytettävää ja nopeasti kesällä kasvavaa.

Reunustamattomia kohopenkkejä voisi laitella parit, ainakin kurpitsoja ja avomaankurkkua varten varsinaisen kasvimaan puolelle.

Ihan talon vieressä eteläpuolella on hyvännäköistä aurinkoista rinnettä, johon voisi laitella eniten aurinkoa ja lämpöä kaipaavia hedelmäpuita (jos vaan koko rinne ei ole ihan täynnä kivenmurikoita, sekin on mahdollista). Haluan kirsikoita, luumuja, aprikoosia, kriikunaa, ruusukvitteniä, päärynää... Ja tietysti omenoita, eri lajikkeita. Sitruunaomena olisi hieno, jos jostain saisi taimen. Omenapuut enemmän tilaa vaativina saisivat väistyä kauemmas talosta. Sokerivaahteraa himoitsen vaahterasiirapin takia, mutta vähänkin isommat taimet maksavat sitten mansikoita (pun intended).


Marjapensaita tietysti myös! Musta-, puna-, valko- ja viherherukkaa, erivärisiä karviaisia, vadelmaa, pensasmustikkaakin voisi kokeilla, tyrniä... Karhunvatukkaa ajattelin joskus kokeilla autokatoksen etelä- ja länsiseinustalla. Lakantaimiakin saa nykyään, sitä voisi testata vaikka maakellarin katolla. Mansikoita pari riviä johonkin. Mesimarja ja karpalokin voisivat olla jänniä testattavia puutarhassa. Pari ruusupensasta ruusunmarjojen takia olisi kiva myös olla, vaikka ruusut ei muuten olekaan suosikkejani.

Ja perunoita! Eri lajikkeita, ja erivärisiä... Kainuun mustasta blue congoon. Saa vähän vaihtelua talveksi. Maa-artisokista voisi tehdä aidanteen tontin länsipäätyyn. Sitten erivärisiä porkkanoita, puna- ja keltajuurta, mustajuurta, kaurajuurta, juuripersiljaa, palsternakkaa, piparjuurta, lanttua, naurista... Ja sipuleita ja valkosipulia tietysti myös.


Kaaleja myös, erityisesti kyssäkaalista pidän, jos vaan saisi pidettyä tuholaiset pois niiden kimpusta. Kukkakaalia ja parsakaalia eri väreissä. Herneitä, härkäpapua ja joitain muitakin papulajeja voisi kokeilla. Mangoldia, retiisiä, selleriä, fenkolia, pinaattia... Ja parsaa. Auringonkukkaa, öljyhamppua ja pellavaa voisi myös laitella. Nokkosia, voikukkaa, vuohenputkea ja muita luonnonyrttejä kasvaakin lähistöllä riittämiin.

Ylläolevasta listasta voi päätellä, että Emäntää kiinnostavat lähinnä hyötykasvit. Kyllä varmasti koristekasvejakin puutarhaan päätyy, ainakin norjanangervoa ja syreenejä on saatava kevättä kaunistamaan. Lemmikeistä pidän myös. Jonkinlainen ketomainen systeemi hedelmäpuiden alle olisi hieno... Ja kaikenlaisia kukkasipuleita voisi piilotella ympäriinsä, olisi keväällä värejä ja yllätyksiä eri puolilla. Koristekasveissa mennään varmasti linjalla perinteiset, vanhanaikaiset ja helppohoitoiset.

Ja näin on kesäsuunnitelmat seuraaviksi 20 vuodeksi tehty! Inspiraatiota on keräilty mm. Väinö Lehtosen kirjoittamasta v. 1934 julkaistusta Puutarhakirjasta, Seppo Simosen v. 1944 Maatalouden pikku jättiläisestä, MTT:n Elonkierrosta ja mm. seuraavilta nettisivuilta:

Isoäidin kasvit
Maatiainen ry
Hyötykasviyhdistys
Savonlinnan taimisto (hedelmäpuista)

Asenne puutarhurointiin on toivottavasti kuten Camilla Plumilla tai Tanskalaisella maajussilla (kuinka noi tanskalaiset onkin niin rentoja).

Vinkkejä hyvistä puutarhablogeista ja muista sivuista otetaan vastaan!

24. kesäkuuta 2012

Tarina tähän mennessä

Olimme etsiskelleet budjettiin sopivaa ihan omaa asuntoa tai taloa jo jonkin aikaa, sopivaa vain ei tuntunut löytyvän. Viime kesänä Isännän veli alkoi valmistella oman talonsa rakentamista Isännän kotitilalta lohkaistulle tontille, ja pikkuhiljaa kypsyi ajatus samanmoisen operaation toteuttamisesta (ihan noin tasapuolisuuden nimissä). Ja mikäs sen parempaa: ihan oma talo, juuri sellainen, kun halutaan rakentaa, tutuista maisemista, mukavien naapurien takuulla varustettuna. Tontti lohkaistiin loppukesästä 2011 ja talotoimittajan etsintä alkoi samantien.

Kriteerit tulevalle talolle muodostuivat kuin itsestään: talon pitäisi olla perinteisen näköinen (maisemaan ja olemassa oleviin rakennuksiin sopiva), mahdollisimman ekologinen (ilman koerakentamisen paineita ja ongelmia, ei tässä arkkitehtejä olla), puurakenteinen, yksinkertainen... Ei elementtitalo, vaan paikalla rakennettava. Talotoimittajan löytäminen näillä kriteereillä ei onneksi ollut vaikeaa, aika harvalta talotehtaalta on mahdollista tilata esim. täysin puukuitueristeellä eristettävää ja suunnitteluvaiheessa vapaasti muokattavaa mallia, joka vielä rakennetaan paikalla. Taloteossa miellytti myös paikallisuus, helppo käydä juttusilla, helppo reklamoida jos tulee ongelmia ;)

 Tonttia syksyllä 2011

Syksyn ja talven aikana suunniteltiin ja pähkäiltiin. Isännän isä kaatoi tontilta puita. Rakennuslupa saatiin helmikuussa. Huhtikuussa poltettiin risuja ja toukokuussa kaivinkone rouhaisi perustuksille kuopan. Mursketta ja kiviä kuskailtiin (onneksi ei kovin paljon, sen verran hyvää pohjamaata talon alla on), anturamuotit rakennettiin ja salaoja- ynnä muita putkia vedettiin. Antura valettiin vihdoin toukokuun lopulla. Kesäkuu on ollut sokkelinmuurauksen aikaa, kuumeista työntekoa, talkootkin pidetiin eräänä lämpöisenä lauantaina...

 Kevään näkymä pihakuusen juurelta talolle päin

Kuistin paikkeilta kohti Isännän kotitaloa

 Emäntä osoittamassa keittiönlattian korkoa

Emäntä on saanut skipata käytännön hommat, sillä hyvällä tekosyyllä, että vatsassa kypsyy viimeisiä viikkojaan Isännän tuleva apumies. Rooli tässä kevään aikana on siis rajoittunut lähinnä puhelinsoitteluun ja autokuskailuun. Niin ja tietysti esim. sisustuksesta haaveiluun... Noista seuratuista blogeista voi vähän päätellä, minkätyyppiset tyylit miellyttää silmää. Vaikka uudesta talosta ei saa vanhaa (rintamamiestaloa!), olisi silti tarkoitus sisustaa "retrosti", kiinteät kalusteet ja isot pinnat ehkä 40-50-lukulaisittain, huonekaluja sitten 50-70-lukujen tyyliin. Ehkä. Koti saa olla kesämökin oloinen, ja ehdottomasti kotoisa (onneksi oma taito ja rahat eivät riittäne mihinkään liian harkittuun ja sliipattuun).

 Anturanvaluhommia

Talopaketin pystytyksen pitäisi näillä näkymin alkaa heinäkuun ensimmäisellä viikolla, ja nyt käynnissä on siis Isännän loppurutistus perustusten parissa, pidetään peukkuja! Kysymyksiä alkuvaiheesta saapi laitella kommentteihin, voin sitten kertoa tarkemmin (ja ehkä tulossa vielä jotakin tarkempaa postausta esim. sokkelin muurausvaiheesta).

Kuvia on joka tapauksessa tulossa lisää näistä alkuvaiheista, kunhan saan kameran raksalta takaisin...