3. elokuuta 2012

Nytkähdys eteenpäin

On se komea!

Kattokaas nyt! Jos rungonpystytysporukka olikin vähän huolimatonta, niin noita ulkoverhoustimpureita ei voi kuin ihailla. Näyttää kivalta viikon työn jälkeen. Ja parasta on, että ammattimiehet laittavat kaikki verhouspuut, koristeluita myöten, meillä olisi mennyt ikä ja terveys jos itse olisi pitänyt koittaa noita takoa talveen mennessä. Kaikki puu on käsittelemätöntä, koska maalaamme punamullalla. Maalaustalkoot odottavat sitten ensi keväänä...

Muuten ei ole kauheasti tullut perehdyttyä taloasioihin, kovasti odotellaan jo pikkuraksaajan syntymää, joka voi tapahtua kirjaimellisesti hetkellä millä hyvänsä. Tässä on kuitenkin työnalla mm. sähkösuunnitelman viimeistely, lopullisen maalämpöurakan sopiminen, runkokatselmus kunnan kanssa ja ne sisätyötkin alkanevat ilmastointiputkien vedolla ihan parin viikon sisään. Tässä kohtaa voisi olla tarkoituksenmukaista tehdä esimerkiksi työlista.



Silmää hivelee. (Ai niin, ei se keltainen ovi ollutkaan rikki, vaan toinen ruskeista. Keltaista ovea ei kuitenkaan nyt ihan heti laiteta paikoilleen, pistetään joku väliaikainen versio vaan, ettei kolhuja tulekaan.)

3 kommenttia:

  1. Emäntänsä näköinen talo.. ja varmasti isäntänsäkkin näköinen. Kyllä vain hiano on! :)

    VastaaPoista
  2. Ai että on lepposan näkönen talo. Niin se olla pitääkin. Taitaa Emännältä jäädä kirjoittelut vähemmälle nyt, kun Lahjan päivänä syntyi vallan söpönen Pikkumies, on sitä jo Mummukin saanut sylissä pitää ja kerran jo nukuttaa. Onnea perheelle, talolle ja elämälle ylipäätään toivoo se Mummu

    VastaaPoista