Aika rientää

Olen halunnut päivittää monta kertaa ja monesta eri aiheesta, mutta ei kerta kaikkiaan ehdi! Ihmettelen ja arvostan suuresti niitä vanhempia (eritoten äitejä), jotka pystyvät äitiyslomalla vaikkapa tekemään väitöskirjan tai gradun, aktiivisesti bloggaamaan tai jotain muuta vastaavaa. Minulle riittää yksi kaksivuotias ja yksi puolivuotias varsin hyvin... Tai jos joskus saisi nukkua, voisi jotain ehtiä. Samasta syystä tämäkin päivitys on aika tyhjä tynkä (sikäli mikäli saan tämän valmiiksi, jos herra Vauva nukkuisi päiväunensa) ja samasta syystä kuvat ovat, jos mahdollista, vieläkin kamalampia. Kun kuvausajankohtaa ei oikein voi valita eikä kuvaamassa kauaa viipyä. Ehkä tuo pokkarikamerakin alkaa väsyä, ainakin tarkennus ja joidenkin värien toisto huononee jatkuvasti.

Valitusvirret siinä! Ollaan täällä saatu asioita aikaiseksikin, vaikka hitaalla aikataululla yhä. Jos hyvät tuulet puhaltavat, pääsemme yläkertaan ennen vappua. Pihalle pitäisi saapua vihdoin kaivuri, jos saataisiin kivet ja maakasat pois ja kantoja nypittyä myös. Mitään sen kummempia pihatavoitteita en tälle kesälle aseta, tai no jos saisi hiekat hankittua hiekkalaatikkoon niin hyvä olisi. Isäntä on vähän katsellut maakellarin rakennusohjeita ja hinkuaisi muuraamaan tiilisiä kohopenkkejä.

Rappuset ovat ihan valmiit ja ne ovat kauniit! Sitä on ehkä yläkuvasta vähän hankala hahmottaa, jotenkin tuo kaiken valtaava kama on ehtinyt jo rappusiinkin... Portaat valmisti Porrasmies, suosittelemme lämpimästi! Ihan ulkomailta Teiskosta (tamperelainen vitsi), kuten sattumalta myös sähkärimme sekä yläkerran lattialämmityksen kytkemässä käynyt putkari (eipä kiinnostanut riittävästi pieni asennustyö lattialämmitysjärjestelmän alunperin myynyttä isoa firmaa). Portaat ovat rungoltaan mäntyä ja askelmat koivua. Käsitelty Osmo Colorin vahoilla. Ihan todella mukavat käyttää, vaikka tuo tila ei kovin loivia portaita mahdollistakaan.

Portaiden edessä on muuten palasina ystäviltä lahjaksi saatu vuosisadan puolivälin puuviiluinen kirjahylly. Ihana lahja!

Portaat yläkerrasta

Porraskaide

Noista portaikon seinävalaisimista ei tullut otettua kunnon kuvaa, mutta ne ovat hyvin yksinkertaiset ja pyöreät. Ei kuitenkaan sellaiset puolipallot, niistä en pidä, vaan lieriönmuotoiset. Tuollaiset pillerirasiat halusin jotenkin taas intuitiivisesti, ehkä siksi, että lapsuudenkodissa sellainen oli portaikossa.

Yläkerran aula on kaikkia listoja myöten aivan valmis! Katossa on himmennettävät ledit.

Pikkumakkareissa on jo pimennys- ja sivuverhot paikoillaan.

Tampellan Huomenta! On se vaan ihana. Ja seinävaate on myös tulossa, vaalensinisenä versiona. Koska olen keräilijäluonne, myös vihreä ja punainen himottaisivat...

Toisessa pikkumakuuhuoneessa tekstiiliteemana Airikka-Lammin Eläintarha, sitä on verhoissa ja lampussa. Toinen sivuverho tulee saman kankaan sinisenä versiona, se odottaa vielä silitystä.

Muita olennaisuuksia: Isäntä ja isompi lapsi askartelivat yhteistyönä keittiöön hyllyn radiolle ja muulle päivittäin käytössä olevalle, mutta ärsyttävästi pöydällä ajelehtivalle tavaralle. Tämä onkin sitten ainoa myönnytys avohyllyille keittiössä... Avohyllyt ovat ihan todella kauniit ja ilmavat, mutta en ikinä jaksaisi siivota niitä pölystä ja keittiöliasta, olen liian mukavuudenhaluinen. Tai no, jos ja kun astiakaappi löydetään, sen päällä saattaa olla jonkinlainen paikka muutamalle kauniille purkille ja pannulle...

Keittiöönkin on saatu jo verhot. Olohuoneessakin on verhotangot, mutta toistaiseksi väliaikaiset verhot. Ostin kiireessä Ikean nettikaupasta vääränlaiset valoverhot (100% polyesteriä, mitäköhän ajattelin) ja muita verhoja on vielä ompelun tarpeessa.

Tässäpä kirja, joka on jo monessa blogissa näkynyt ja hyvä niin! Voitimme tämän 17 neliötä -blogin arvonnasta ja tämä on aivan ihastuttava kirja. Meillä on uusi puutalo, mutta monessa kohtaa voi silti samaistua vanhan remontoijiin, ainakin keskeneräisen sietämisessä ;) Kirjassa on paljon tietoa perinnemateriaaleista ja paljon sisustusinspiraatiota antavia taloesittelyitä. Isäntä olisi toivonut ehkä vielä jämerämpää faktaosuutta, mutta minusta tieto ja fiilis ovat hyvässä tasapainossa. Kannattaa vähintään lainata kirjastosta ja omaksi ostaa, jos vanhat talot ja remontointi (tai rakentaminen perinnemateriaalein) kiinnostaa.

Stairway to yläkerta

Meillä on nyt ihan oikeat rappuset yläkertaan. Kaiteet puuttuvat vielä, niiden pitäisi tulla loppuviikosta. Yläkerrassa ollaan viittä vaille valmiita, lattialämmitys toivottavasti saadaan kytkettyä tällä viikolla (riippuu putkimiehen aikatauluista), jonka jälkeen lattioiden viimeiset maalikerrokset saadaan kuivumaan paremmin. Sitten vielä ilmastoinnin kytkeminen ja viimeiset sähkötyöt ja jalkalistat, niin se on siinä! (Paitsi ikkunoiden alareunan listat ja vaatehuoneen hyllyt, mutta noh.)

Maalaushommat käynnissä

Kuten myös

Telineet poissa

Yläkerta pilkottaa

Aula ilman rappusia

Rappuset ovat kauniimmat kuin etukäteen ajattelin. Ne on vahattu Osmo Colorin vahoilla, siksi reisien väri on hieman eri kuin lattioiden harmaa, mutta se ei haittaa yhtään, koska tekstuurikin on ihan erilainen. Näistä rapuista näkyy kyllä, että ne on puusepän tekoa. Kerronpa lisää, kunhan kaiteetkin ovat paikoillaan.

Raput paikoillaan!

Plaston mopo löysi paikkansa

Kodarin ovelta kuistille päin

Näitä on mukava astella

Yläkerrassa näyttää tällä hetkellä tältä (aulan lattiassa on vasta ensimmäinen kerros maalia, kuivuu niin hitaasti mokoma näillä keleillä ilman lämmitystä):

Aula

Ensimmäinen pikkumakuuhuone

Toinen pikkumakuuhuone varastona

Tuohon vielä kaiteet

Vielä yksi mehustelukuva

Ja lopuksi vähän taas arkirealismia. Vertailun vuoksi kuva siitä, miltä meidän kaaosolohuone näyttää tällä hetkellä, kun ihan kaikki tavarat ovat vielä alakerrassa (huomioon pitää ottaa, että meillä on tällä hetkellä kaikki kipeänä ja sotku vielä tavallistakin kamalampaa). Ei ole oikein sisustusblogihenkeä tässä!

Lisää vakoilua

Kauhean huonojen kuvien kavalkadi jatkuu! Pakko oli päästä vilaisemaan, miltä yläkerrassa näyttää, ja vauvanhoidon lomassa ehdin juuri siellä kääntyä ja räpsiä kameralla eri suuntiin. Isäntä on koittanut ottaa isyyslomasta kaiken irti. Sähkömiehiä ei näkynyt vielä tällä viikolla, ehkä ensi viikolla sitten? Noissa kattolistoissa on ollut kuulemma askarteleminen, vinon katon ja seinän yhtymäkohtaan listoja on halkaistu ja niin edelleen. Isäntä voisi varmaan kertoa tarkemmin, mutta ei se nyt ehdi.

Ja tämä postauskin on tässä, taas on muuta tekemistä. Ehkä ensi kerralla pidemmin!

Väliovia

Lisää väliovia ja aulan seinien sävy paremmin

Pari hauskaa kulmaa katossa

Ison makkarin kattolistoja

Toisen pikkumakkarin lattian eka maalikerros

Sneak peek

Täällä ollaan vielä! Pienin perheenjäsen on saateltu maailmaan turvallisesti hetki sitten, ja on tuolla yläkerrassakin aherrettu. Lattiat on laiteltu, väliovet käydään hakemassa viikonloppuna ja sähkömiesten pitäisi tulla ensi viikolla. Portaista pitäisi kysyä tarjouksia, hyviä tekijöitä Pirkanmaalta saa vinkata. Yläkerran lattioiden maalausta varten on UV-valot hankittu lainaan, toivottavasti lakkaöljymaali kuivuu niiden avulla vikkelästi.

Kuvat ovat taas laadultaan ihan kauheita, mutta eipä kerennyt Emäntä valoisaan aikaan yläkertaan. Kameran muistikorttikin alkaa olla täynnä ihan muita kuin raksakuvia.

Aulan kaksi seinää ovat oransseja. Tässä maali vielä märkää ja valaistuksesta (ja kamerasta) johtuen keltaisemman näköistä kuin oikeasti.

Tämä kuva on otettu ison makuuhuoneen puolelta, väri näyttää todellisemmalta.

Toisen pikkumakuuhuoneen seinät ovat harmaansiniset, väri on just eikä melkein oikein. Lattiasta tulee tummanpunainen.

Tässä näkyvät kummankin pikkumakuuhuoneen ja aulan värit yhdessä.

Porraskuilun seinä voidaan tehdä valmiiksi vasta, kun on ne rappuset.

Vaatekomeroon Isäntä rakentelee tuollaisen kiinteän kaapin, jonne menevät piiloon viemärin korvausilmaputki ja lattialämmityksen jakotukki (ja kaikki Isännän salaiset jutut). Vaatekomeron hyllyt pitäisi suunnitella vielä...

Hupsista

Oho, nyt onkin jo elokuu. Aika rientää, kun on kärpäsiä, vai miten se Kermit-sammakko asian muotoili.

Tontille tuoduista kasveista iloisimmin taitaa menestyä Isännän hankkima begonia.

Kasvimaakokeilu, no, se puolestaan näyttää tältä:

Minulla on tekosyitä! Ensinnäkin, kesäkuu oli tunnetusti hyvin kylmä ja märkä. Tuo savekas maa kastui niin litimäräksi, ettei sinne viitsinyt mennä tallomaan ja maata tiivistämään. Kesäkuun ykköskasvi ja -menestyjä oli vesiheinä, joka sittemmin on kyllä kuivunut ja laonnut pois. Kesäkurpitsan ja kurkun siemeniä en kylvänyt ollenkaan, eipä niistä olisi kompostilantakasassakaan mitään tullut niissä 12 asteen lämpötiloissa. Heinäkuun koittaessa peli oli jo ns. menetetty.

Toisekseen, olen aika pitkälti joutunut keskittymään pötsi numero kakkosen kasvatteluun. Ei ole ollut ihan keveätä tälläkään kertaa. Pari kuukautta pitäisi vielä jaksaa.

On tuolta kasvimaalta löydetty ja syöty kuitenkin perunaa ja muutama sipulikin. Jos joku ei ole ennen nähnyt riemukkaasti kukkivaa retiisiä, niin tässäpä sellainen:

 

Yksi herneenverso on innostunut näemmä kukkimaan, josko siitä palko tulisi?

Luonnonkasvit ja -eläimet viihtyvät tontilla ja maisemissa hienosti. Sateisen alkukesän jälkeen on näkynyt ilahduttavan paljon kimalaisia ja mehiläisiä. Horsma, vadelma, nokkonen, apilat, valvatit, sauniot, taikinamarja, saniaiset ja mustikka kukoistavat. Paitsi mustikka vähän huonommin, vähäluminen talvi oli sille huono. Maistiaiset ollaan kyllä saatu, niin myös ahomansikasta. Bongasin heti heinäkuun alussa myös suuria punikkitatteja, mutta ne kuivahtivat nopeasti pois helteiden alettua. On ollut mielenkiintoista seurata, miten puuston poistumisen jälkeen lehtomaisesta kangasmetsästä tulee rehevähkö niitty. Itselle uusi tuttavuus oli kasvimaan reunalle ilmestynyt syyläjuuri, hauskan näköinen tyyppi.

Puuliiterissä on nyt noin 25 heittomottia puuta. Riittänee hetkeksi. Vieläkin tuosta keskeltä tonttia pitäisi kaataa yhdeksän mäntyä, vaan mihinkäs ne halot laittaisi?

Talossa on meidän perheen lisäksi kasvatettu ainakin kaksi västäräkkipesyettä ja yksi sinitiaissellainen. Ja pesällinen ampiaisia. Havaintojen mukaan tontilla on onnistuneesti pesinyt myös kirjosieppo (pöntössä), räkättirastas ainakin kahdella pesällisellä sekä peipponen. Muuten ollaan taas nähty kettuja, supikoira, haukkoja, peuroja ja kauriita.

Tulen kyllä joka päivä hyvin iloiseksi siitä, että ikkunoista näkyy metsää eikä taloja. Toistaiseksi maalle muutto on ollut henkisesti ja fyysisesti erittäin positiivinen kokemus. Ei haittaa sekään, että talo on kesken ja hommaa riittää. Ei tunnu silti olevan kiire. Kaikkea mukavaa voi rauhassa suunnitella ilman stressiä, kuten vaikka kesäpossujen ottamista kestorikkakasvien juurien hävittämiseksi, tai persikkapuun istutusta tontin lämpimimmälle paikalle.

Sisällä on tehty töitä yläkerrassa, alakertaan ei kuulu uutta. Koitetaan saada yläkerta muuttovalmiiksi ennen vauvan syntymää, mutta ei sekään haittaa, jos ei ehditä.

Iso makuuhuone on pohjamaalissa. Siitä tulee ihan vain valkoinen, talon ainoa valkoinen huone. Lattia samaa harmaata kuin alakerrassa (ja muualla lastenhuoneita lukuunottamatta).

Emännän velipoika kävi hellepäivän ratoksi maalaamassa vaatekomeron pohjamaaliin. Tuo on jämät Ballerina-sävyisestä öljytemperasta, jolla piti maalata kuistin seinät. Näyttää edelleen mummokalsarin väriseltä, eikä sellaiselta kauniilta roosalta. Vaan tulipa sekin maali hyötykäyttöön!

Isoveljen makuuhuone on myös pohjamaalissa. Tästä tulee vihreä, Tikkurilan sävy Wasabi. Lattiasta tulee tummanvihreä, sävy Jaava. Lattiaan on jo malliksi aloiteltu koolauksia:

Toisen pikkumakuuhuoneen värimaailma muuttui. Siitä tulee oranssinkeltaisen sijaan siniharmaa, sävy Salaisuus. Lattia on kuitenkin edelleen tummanpunainen, sävy Cayenne. Oranssia tulee yläkerran aulaan kahdelle seinälle, sävy Juice. Muuten kaikki seinät ovat jo valmiina, paitsi tuosta rappukuilun kohdalta. Tehdään ne vasta sitten, kun tuo kerrosten välinen suojavaneri luukkuineen poistuu. Ajateltiin tehdä rappusetkin itse.

Tällaista tänne meille kuuluu! Haaveissa olisi ehkä myös joulusauna omassa saunassa, katsotaan toteutuuko.

Ripeää

Oikeasti yläkerrassa on näyttänyt tältä jo viime lauantaista lähtien, tuli nyt vasta otettua kuvat. Sähkärit tulevat seuraavana putkittamaan (ja kytkevät samalla ilmastointiin virrat), sitten loput villat ja levyt seiniin. Ja sitten kattopaneelit, lattialämmitys ja lattialaudat ja onkin taas paklailun ja maalauksen vuoro! Yläkertaan tulee vahvempia värejä ja muutenkin vähän erilainen tunnelma kuin alakertaan. Vähän niinkuin vanhassa talossa, jonka yläkerta on rempattu.

Ison makkarin ovi ja porraskuilu

Vasemmalle tulee parisänky

Oikealle lipastoa ja ehkä joskus lukunurkka

Mukava näkymä tielle (ja naapuriin)

Aulaan tulee telkkari ja vuodesohva (ja ehkä ponikaappi)

Vaatekomeroa, pitäisi ottaa mitat ja suunnitella hyllyt

Pikkumakkari 1, tänne tulee vihreää

Piipun nurkkaan sohva

Pikkumakkari 2

Oranssinkeltaista ja punainen lattia